Väittelijä kehitti uuden kokonaisvaltaisen pisteytysjärjestelmän edistyneiden turvallisuusteknologioiden arvioimiseksi
Uusi arviointikehys ottaa huomioon turvallisuusteknologiajärjestelmien koko elinkaaren arvon, vastaa sidosryhmien tarpeisiin ja nopeuttaa innovaatioita.
Järjestelmän arviointi on kriittinen vaihe minkä tahansa teknologian elinkaaressa. Se ohjaa kehitystä, hankintaa, käyttöönottoa ja jatkuvaa parantamista auttamalla päätöksentekijöitä ymmärtämään, mitkä järjestelmän osat ovat parantamisen, korvaamisen tai investoimisen arvoisia.
Arvioinnin ytimessä on varmistaa, että ratkaisut tuottavat todellista arvoa ja vastaavat sidosryhmien odotuksia. Tämä on erityisen tärkeää valvontajärjestelmien tapauksessa, jotka kuuluvat nykyisin käytettävistä ohjelmistopohjaisista teknologioista edistyneimpiin ja monimutkaisimpiin.
– Tällaisten edistyneiden järjestelmien arviointi on välttämätöntä, jotta järjestelmät voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta ne tuottavat käyttäjälleen mahdollisimman paljon arvoa. Videovalvonta on yksi kiinnostavimmista ja samalla haastavimmista arvioinnin kohteista, sanoo väitöskirjatutkija Aleksandra Karimaa.
Toisin kuin monissa muissa tietojärjestelmissä, videovalvonnan suorituskyky perustuu laadullisiin ja usein epäselviin tekijöihin, kuten itse videon laatuun. Videon laadun arvioinnissa tietyt mittarit, kuten resoluutio tai signaalin ominaisuudet ovat yleensä selkeästi arvioitavissa, mutta syvällisemmät piirteet, kuten koettu laatu, ympäristöolosuhteet ja järjestelmän kyky havaita tietyt kohteet ja liikkeet, vaativat monimutkaisempia mittausmenetelmiä.
Monimutkaisemmat arviointimenetelmät eivät yleensä ole järjestelmien kehittäjille ja asiakkaille käytännöllisiä, jolloin eri sidosryhmät arvioivat videon laatua ja järjestelmän tarjoamaa arvoa eri tavoin ja arvioinnin johtopäätökset ja parannusten priorisointi poikkeavat toisistaan.
– Tällaisissa tapauksissa yhteistyö kehittäjien, asiakkaiden, loppukäyttäjien ja tutkijoiden välillä jää helposti puutteelliseksi, jolloin onnistuneiden käytännöllisten innovaatioiden luominen on vaikeaa. Jos arviointi keskittyy vain yksittäisiin osa-alueisiin, kuten videon laatuun, kokonaiskuva jää kapeaksi ja parannukset voivat lisätä järjestelmän monimutkaisuutta, kustannuksia tai ylläpitotarvetta, mikä lopulta heikentää järjestelmän kokonaisarvoa, Karimaa sanoo.
Karimaa käsittelee tätä haastetta väitöskirjassaan kehittämällä kokonaisvaltaisen arviointikehyksen. Väitöstutkimus tarjoaa mittareihin perustuvan pisteytysjärjestelmän, jonka avulla videovalvontateknologioita voidaan arvioida jäsennellyllä ja läpinäkyvällä tavalla. Viitekehys yhdistää mitattavat indikaattorit pisteytysmalliin, joka heijastaa järjestelmän teknistä suorituskykyä, käytettävyyttä sekä sidosryhmien prioriteetteja koko järjestelmän elinkaaren aikana.
Karimaa esittelee viitekehyksen tapaustutkimusten avulla ja osoittaa, miten mittareita voidaan soveltaa järjestelmän ominaisuuksien ja kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittaamiseen. Tutkimus korostaa, kuinka tämä lähestymistapa voi tukea innovaatioita tarjoamalla käytännöllisen työkalun uusien ratkaisujen arviointiin liiketoiminnan, teknologian ja tutkimuksen näkökulmista.
– Tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka huomioi valvontateknologioiden koko arvon eikä keskity vain yhteen suorituskyvyn osa-alueeseen. Tämä kehys tarjoaa yhteisen arviointikielen, joka auttaa teollisuutta, tutkijoita, päätöksentekijöitä ja innovoijia työskentelemään yhdessä tehokkaammin. Vaikka videovalvonta on selkein esimerkki, samaa lähestymistapaa voidaan soveltaa muihin monimutkaisiin järjestelmiin, joiden arviointi on yhtä haastavaa, Karimaa kertoo.
Kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja laaja-alaisen sovellettavuuden ansiosta väitöskirja tarjoaa arvokkaan resurssin sekä teollisuudelle että akateemiselle maailmalle. Se tarjoaa keinon parantaa yhteistyötä, nopeuttaa innovaatioita ja vauhdittaa uusien teknologioiden kaupallistamista sekä videovalvonnan alalla että laajemmin monimutkaisten turvallisuus- ja puolustusjärjestelmien kentällä.
Väitös perjantaina 5. joulukuuta
MSc, MBA Aleksandra Karimaa esittää väitöskirjansa ”On Evaluating Video Surveillance Systems” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.12.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jussi Kasurinen (LUT-yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Tuomas Mäkilä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietotekniikka.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksandra KarimaaVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto, tietotekniikan laitos
Puh:040 050 3966akarimaa@gmail.comTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Maatalouden tehostuminen uhkaa Euroopan suojelualueita28.11.2025 09:00:50 EET | Tiedote
Uudet tutkimustulokset osoittavat, että nykyaikainen maatalous vaikuttaa haitallisesti luonnon monimuotoisuuteen Euroopan suojelluilla alueilla, kun taas tietyt perinteiset maatalousmenetelmät voivat edistää monimuotoisuuden säilymistä.
Aurinkosähköviljelyllä merkittävä potentiaali Suomessa27.11.2025 10:32:43 EET | Tiedote
Aurinkosähkön tuotanto ja maanviljely on mahdollista yhdistää tehokkaasti, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Sijoittamalla pelloille pystyyn asennettavia, kaksipuoleisia aurinkopaneeleja viljelijä voi saada aurinkosähkön tuotannosta taloudellista hyötyä, vaikka viljelyalasta vain kymmenen prosenttia osoitettaisiin paneeleille.
Turun yliopiston Satumaarit Myllyniemi tutki suomalaisten yliluonnollisia sotakokemuksia: ”Ihmiset etsivät kärsimykselle korkeampia merkityksiä”26.11.2025 11:31:37 EET | Tiedote
Folkloristiikan väitöskirjatutkija FM Satumaarit Myllyniemen tutkimus tuo uudenlaista tietoa suomalaisten kokemuksista toisessa maailmansodassa. Tutkimuksen mukaan sodan yliluonnolliset kokemukset ovat tavallisten ihmisten kokemuksia.
Jäteveden uusiokäyttö lisää ravinteiden kiertoa ja säästää juomakelpoista vettä25.11.2025 12:39:02 EET | Tiedote
Kasveille tärkeiden ravinteiden, kuten fosforin ja typen kierrätys sekä veden uudelleenkäyttö yhdyskuntien jätevesistä kaipaa tehostusta. Turun yliopiston koordinoiman Reuse of Nutrients and Water from Human Based Sludge (ReNuW-Hubs) -hankkeen tavoitteena on pureutua konkreettisesti tähän ongelmaan.
”Nykyiset säännöt eivät vastaa tekoälyaikakauden todellisuutta”, sanoo valtavien teksti- ja datamassojen louhinnasta väittelevä Maryna Manteghi25.11.2025 11:32:57 EET | Tiedote
Tekstin- ja datanlouhinta on automatisoitu tekniikka suurten digitaalisten tietomäärien analysoimiseksi. Siitä on tullut välttämätöntä nykyisessä teknologisessa ympäristössä. Alan sääntelyä olisi syytä päivittää, sanoo aihetta tutkinut Maryna Manteghi Turun yliopistosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme