Tampereen yliopisto

Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä

Jaa

TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.

Henkilö seisoo metalliverkkoa vasten, pukeutuneena mustaan puseroon.
Marianne Ellilä (Kuva: Laura Sandström).

Suomessa on surmattu 58 alle 15-vuotiasta lasta vuosina 2009–2022 eli keskimäärin 4 lasta vuosittain. Vain neljän lapsen kohdalla surmaajana oli joku muu kuin perheenjäsen. Samalla ajanjaksolla aikuisista surmattiin 257, kun tekijä oli uhrin puoliso, entinen puoliso, seurustelukumppani tai entinen seurustelukumppani. Suomessa tapahtuu eniten parisuhdesurmia koko Pohjoismaissa. Lähisuhdeväkivalta oli yksi perheen sisäisten henkirikosten taustatekijä. Suomessa lähisuhdeväkivalta on yleistä ja se on lisääntynyt. 

– Perheen sisäiset henkirikokset aiheuttavat kärsimystä läheisille, mutta myös koko yhteiskunnassa. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen lasten suojelemiseksi ja Istanbulin sopimukseen lähisuhdeväkivallan estämiseksi. Tarvitsemme yhteiskunnassa toimia lähisuhdeväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun estämiseksi, jotka pahimmillaan voivat johtaa perheen sisäisiin henkirikoksiin, Marianne Ellilä toteaa.

Aiempaa tutkimusta äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien ja uhrien läheisten näkökulmasta ei ole tehty Suomessa. Myös tekijöiden mielentilatutkimusten aineistot antoivat syvällistä tietoa laadullisella tutkimusotteella.

Perheen sisäisten henkirikosten taustatekijät ja ennaltaehkäisy

Ellilän tutkimuksen mukaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä olivat tekijöiden lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtunut kaltoinkohtelu, mielenterveydenhäiriöt, päihteiden käyttäminen ja niihin liittyvät sairaudet sekä aikuisten välinen lähisuhdeväkivalta. Taustalla oli myös lasten kaltoinkohtelua, vaikeutunutta erotilannetta ja sosioekonomisia ongelmia perheessä. Lisäksi taustalla oli tunteiden ja ajattelun vaikeuksia sekä avun järjestämisen vaikeutta. Perheen sisäisten henkirikosten kannalta kaikkein keskeisintä on avun oikea-aikainen saaminen, lasten suojeleminen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy.

– Ammattilaisia tulee kouluttaa tunnistamaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja puuttumaan ammatillisesti niihin. On tärkeää lisätä ammattilaisten poikkihallinnollista yhteistyötä sekä varmistaa tiedon siirron välittyminen viranomaisten välillä perheiden auttamiseksi. Perheitä täytyy auttaa kokonaisvaltaisesti ja katkaista ylisukupolvinen huono-osaisuuden kierre. Olisi tärkeää, että ammattilaiset eivät vaihtuisi ja Suomessa tulisi myös harkita perhelääkärimallia, jotta luottamuksellinen suhde asiakkaaseen voi syntyä, Ellilä toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta

TtM Marianne Ellilän terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja  Suomalaisten perheen sisäisten henkirikosten taustatekijät ja ennaltaehkäisy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen auditoriossa F 115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Lauri Kuosmanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marianne Ellillä
marianne.ellila@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa2.12.2025 08:40:00 EET | Tiedote

Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.

Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote

Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.

Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote

Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye