Maatalousyrittäjä kuoli jäätyään sonnien ruhjomaksi

Kokenut yrittäjä oli mennyt sonnien karsinaan yksin. Hän jäi sonnien ruhjomaksi ja sai tämän seurauksena kuolemaan johtaneet vammat.

Tilalla työskennellyt lomittaja löysi yrittäjän karsinasta useita tunteja onnettomuuden sattumisen jälkeen.

Tutkintaryhmä piti merkittävimpänä välittömänä onnettomuuteen johtaneena syynä sitä, että yrittäjä oli mennyt sonnien karsinaan yksin.

Sonnien karsinaan tilalla mentiin yleensä vain sitä siivottaessa ja tämä työ suoritettiin aina yhdessä työparin kanssa.

Yksintyöskentelyn vaarallisuudesta oli tilalla keskusteltu, mutta turvallisuuden varmistamiseksi ei kuitenkaan ollut laadittu selkeitä käytäntöjä.

Sonnien karsinana oli alun perin rehun varastointiin tarkoitettu laakasiilo. Karsinaksi muutetussa laakasiilossa oli betoniseinät ja poistuminen oli mahdollista vain kahdelta sivulta, joissa oli aidat.

Eläintenhoitoon liittyviä riskejä ei pidä aliarvioida

Kookas ja voimakas eläin voi käyttäytyä arvaamattomasti. Tähän tulisi tutkintaryhmän mukaan aina myös varautua ja suunnitella toimenpiteet siten, että eläinten hoitajan turvallisuus on huomioitu.

”Kun tuttujen eläinten kanssa toimitaan pitkään, voi käydä niin, että kokenut hoitaja aliarvioi huomaamattaan eläinten arvaamattomuutta, eikä enää tunnista niiden aiheuttamaa vaaraa”, toteaa tutkintaa johtanut työturvallisuusasiantuntija Otto Veijola.

Karsinoissa on suositeltavaa käyttää liikuteltavia aitaelementtejä, joilla karsinan voi jakaa ja rakentaa turvallisia kulkuväyliä.

Vaaratilanteissa karsinasta poistumista auttavat esimerkiksi aitaelementit, joissa on helposti yhdellä kädellä avattava portti tai ihmisen mentävä aukko.

Nautaeläimen karsinaan ei ole suositeltavaa mennä yksin, vaan työt tulisi suorittaa parityönä. Jos yksin työskentely on kuitenkin välttämätöntä, tulee avun nopea saaminen varmistaa laitteilla, joilla voi tehdä helposti hätäkutsun.

”Työmenetelmät tulee suunnitella huolellisen riskien arvioinnin perusteella ja näiden käytäntöön ja mahdollisiin muuttuviin olosuhteisiin soveltuvuutta tulee seurata ja päivittää jatkuvana toimena”, Veijola jatkaa.

Yrittäjien työturvallisuutta kehitettävä

Yrittäjien työturvallisuusosaamista ja työturvallisuutta tulisi tukea nykyistä monipuolisemmin ja tehokkaammin. Yrittäjien työturvallisuutta ei säädellä eikä valvota samalla tavalla kuin palkansaajien.

”Meillä voisi hyödyntää muun muassa vakuutusyhtiöiden, Työturvallisuuskeskuksen, Työterveyslaitoksen, maatalousalan oppilaitosten ja työturvallisuuskonsulttien tarjoamaa asiantuntemusta paljon nykyistä enemmän myös yrittäjien työturvallisuuden kehittämiseksi”, Veijola painottaa.