Unien kautta yhteistä ymmärrystä

Myyteissä, uskonnoissa ja kansanperinteessä unilla on tärkeä merkitys. Enneunet ovat olleet osa kulttuuria. Nykyään unia kerrotaan aamupalapöydässä ja työpaikan kahvihuoneessa. Niihin suhtaudutaan vaihtelevasti, ne ruokkivat mielikuvitusta ja viihdyttävät, joskus myös tavoittavat ilmiöitä, joita on vaikea muuten ilmaista.

– Unilla on yhteys kykyyn kuvitella asioita, joka on työelämässä tärkeää. Unien historiasta voidaan sanoa sen verran, että valistuksen aika vei unilta merkityksen. Psykoanalyysi palautti sen, kun unia tarkasteltiin yksilön kannalta merkittävinä, erikoispsykologi Risto Puutio sanoo.

Vaikka unilla työstäisi jotain itselleen merkityksellistä, se ei poista sitä, että uniemme sisäinen maailma on läsnä muille. Social Dreaming tuo unien tarkastelun yhteisölliselle tasolle, unista puhuminen luo asioille jaettuja merkityksiä.

– Unelle voidaan luoda merkitys, kuten illallinenkin saa merkityksen toteutuessaan, Puutio havainnollistaa.

Nukkumisen tutkiminen ja unitutkimus ovat kaksi eri asiaa. Nukkumisen tutkimiseen liittyy pääsääntöisesti jokin lääketieteellinen tutkimusasettelu. Unitutkimuksessa voidaan tarkastella unien sisältöjä ja merkityksiä esimerkiksi eri kansojen välillä. Siinä nukkuminen ja uni nähdään elämän psykologisena ja sosiaalisena ominaispiirteenä.

Unet antavat yhteisöpsykologista kannattelua

Risto Puutiolla kiinnostus uniin juontaa yliopisto-opintoihin, jolloin hän keräsi pro gradu -työn materiaalin Jyväskylän yliopiston unilaboratoriossa. Puutio tutustui Social Dreaming -menetelmään, kun Harri Hyyppä toi seminaarit Suomeen ennen vuosituhannen vaihdetta.

Dramaturgi ja työnohjaaja Helena Ihala on työskennellyt yhtä kauan unien parissa, mutta hänen näkökulmansa on dramaturginen ja jungilainen. Hän on perehtynyt kollektiiviseen tajuntaan, arkkityyppeihin, sekä tiedostamattomaan.

Ihala on havainnut, että joistain asioista keskustelu saattaa olla mahdollista vasta unien kautta. Yhteiskunnalliset tapahtumat ja traumat tulevat unissa esiin kiinnostavalla ja epäsuoralla tavalla. Vaikeista asioista voi olla helpompi puhua unien kautta.

– Jotain jää puuttumaan, jos unet mielletään vain yksilöllisesti. Vaikka Social Dreaming -työskentelyssä unien tarkastelu ei ole varsinaisesti terapeuttista, yhteisöpsykologisesti se kannattelee. Keveys tulee prosessin luonnollisuudesta, Ihala sanoo. 

Vuorovaikutus unien kanssa auttaa tarkastelemaan kokemuksia maailmasta. Social Dreaming -työpajoissa ja -seminaareissa unista kokoonnutaan keskustelemaan tietyllä tavalla.

Työskentelyssä on kolme vaihetta, ensimmäisessä kerrotaan unia, toisessa pohditaan niiden merkityksiä ja erityisesti sitä, millaisia kytkentöjä syntyy unien välille. Kolmannessa vaiheessa keskustellaan siitä, mitä on koettu ja tutkitaan kerrottujen unien ja niiden synnyttämien assosiaatioiden suhdetta ympäröivään maailmaan.

– Ryhmää ohjaa vapauden periaate. Jokainen voi kertoa omia uniaan tai jättää kertomatta. Seminaaria ei suoriteta, vaan asetutaan unimaailman ääreen. Luomme vuorovaikutuksellisen tilan ryhtyä pohtimaan miten eri ihmisten unet liittyvät toisiinsa ja miten unet ovat suhteessa maailmaan. Social Dreamingissä ollaan kiinnostuneita siitä, miten ulkoinen todellisuus näyttäytyy unissa ja siitä, miten ne jäsentävät todellisuutta uusin, luovin tavoin, Ihala täsmentää.

Unen logiikka on monikerroksista, Social Dreaming -työskentely on muodoltaan sellaista, että se voi nostaa esiin muuten huomaamatta jäävää. Se luo uusia merkityksiä, ja näyttää, että käyttämämme kategoriat ja rajat eivät ole itsestäänselvyyksiä. Social Dreamingissä kuvittelu ei ole todellisuudesta irrallaan. 

Unennäkijöiden vuoropuhelua

Keskusteluun voi siis osallistua muistakin kuin unen kertojan roolista. Unet avautuvat aina monesta näkökulmasta. Työstettäessä unia ryhmän kanssa, on mahdollista keskittyä johonkin puoleen niissä. Unia tutkittaessa yhteisö ja ilmiöt saavat uusia näkökulmia.

– Unet nappaavat asioita ennakoiden. Unista keskusteltaessa hypätään heti syvään päätyyn. Toisaalta ne ovat leikin muoto, jossa voi tapahtua mitä vain, Puutio pohtii.

Unet tulevat ja menevät, oleellista on, miten muutumme niiden myötä. Kuten taiteilija on suhteessa materiaaliinsa, tutkittaessa unet muuttuvat ja samalla muuttavat meitä. Perinteinen tietokäsitys hajoaa muutoksessa hyvällä tavalla. Tarkasti ei tiedetä, eikä sitä voida edes tutkia, mitä unet tekevät meille sisäisesti.

Social Dreaming -menetelmällä rakennetaan unimaailman elementeistä uutta, yhteistä ymmärrystä. Ajatukset voivat muodostua monikerroksiseksi kollaasiksi, yhteyksiä muodostuu ja muisti voi unien osalta syventyä. Unen logiikka ja kieli saavat yhteisössä uusia piirteitä.

– Vaikka työskentely olisi uutta, siinä on jotain ennestään tuttua ja luonnollista. Kun unta tutkitaan yhdessä, siitä ei pyritä muodostamaan yksittäistä merkitystä. Pääosassa ovat unet, eivät niiden näkijät. Saavutetaan se syvä läsnäolon tunne, kun ego tai minuus eivät ole pääosassa, Ihala kertoo.

Teksti: Henna Syrjänen

Kuvitus: Risto Puutio