Väitös: Sydänfilmi paljastaa kohonneen aivoinfarktiriskin

Eteisvärinälle tyypilliset oireet, kuten tykyttelytuntemus ja hengenahdistus, ovat seurausta sydämen eteisten nopeasta ja epätasaisesta supistumisesta rytmihäiriön aikana. Sama mekanismi voi altistaa verihyytymien muodostumiselle, mikä voi johtaa aivoinfarktiin tai pahimmillaan kuolemaan. Vaikka aivoinfarktiriskin tiedetään olevan viisinkertainen eteisvärinää sairastavilla, jää osa potilaista silti ilman ongelmaan puuttuvaa verenohennuslääkitystä.

– Hoito aloitetaan, mikäli potilaalla todetaan myös muita riskitekijöitä, kuten sydän- ja verisuonisairauksia tai korkea ikä. Riskiarvio perustuukin kattavaan sairaushistorian selvittämiseen, minkä vuoksi se saattaa helposti jäädä epätäydelliseksi, selittää väitöskirjatutkija Arto Relander.

Väitöstutkimuksessaan Relander havaitsi, että aivoinfarktin sairastaneiden potilaiden EKG:ssä eteisten toimintaa kuvaava P-aalto oli muita useammin poikkeava. P-aallon muutoksiin liittyvä aivotapahtumariski oli jopa nelinkertainen riippumatta muista altistavista tekijöistä. Yhtä vahva alttius haittatapahtumille havaittiin myös niillä potilailla, joilta perinteiset riskitekijät puuttuivat.

– Perinteisesti EKG on ollut olennainen työkalu lähinnä rytmihäiriöiden, sydänkohtausten ja kammioiden toimintahäiriöiden diagnostiikassa. Jatkossa eteisten aktivaation tarkastelu voisi kuitenkin auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät lääkehoidosta eniten, toteaa Relander.

Potilasryhmän rytmihäiriö vaikuttaa olevan sitkeämpi

Alkuvaiheessa eteisvärinä esiintyy lyhyinä ja satunnaisina kohtauksina, jotka vähitellen pidentyvät ja ilmaantuvat tiheämmin. Oireita voidaan hoitaa sykettä hidastavalla lääkityksellä tai palauttamalla normaali rytmi sydäniskurilla.

Väitöskirjatutkimuksessa rytmi ei kuitenkaan normalisoitunut tai eteisvärinä palasi nopeasti niillä potilailla, joiden P-aalto oli poikkeava. Vastaavasti näiden potilaiden kohdalla rytmiä myös yritettiin palauttaa useammin.

– Sydänfilmin hyödyntäminen voisi auttaa välttämään vaativien toimenpiteiden yrittämistä niiden kohdalla, jotka eivät niistä edes hyötyisi, Relander huomauttaa.

Tulevaisuuden seulontatyökalu?

Eteisvärinä on yleensä ikääntymisen myötä yleistyvä sairaus. Ajan myötä esimerkiksi korkea verenpaine muokkaa sydänlihaksen rakennetta ja toimintaa altistaen eteisvärinälle sekä sen komplikaatioille. Sydänlihaksen korvautuminen jäykistävällä sidekudoksella on erityisen nopeaa ohutseinäisissä eteisissä, minkä vuoksi kuormitus saattaakin näkyä P-aallossa ennen muiden ongelmien kehittymistä.

EKG:n tarjoaman informaation parempi hyödyntäminen eteisvärinää sairastavien kohdalla voisi auttaa välttämään turhia toimenpiteitä ja vähentää vakavia haittatapahtumia.

– EKG on jokaisen lääkärin hallitsema perustutkimus. Tulevaisuudessa sen avulla voitaisiin tunnistaa suurentunut alttius eteisvärinän kehittymiselle ja ohjata riskipotilaat tarkempaan seurantaan. Näin hoito pääsisi alkamaan ajoissa, spekuloi Relander.

Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta

LL Arto Relander esittää väitöskirjansa ”The Electrocardiogram in Atrial Fibrillation Patients - From Diagnosis to Prognosis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.12.2025 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -auditorio, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii Juhani Junttila (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Kiviniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.