Oppikirjat ylläpitävät ihmiskeskeistä eläinkuvaa

Eläimet esitetään oppikirjoissa ennen kaikkea ihmis- ja ekosysteemikeskeisen maailmankuvan kautta, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

Tutkijatohtori Henna Rouhiainen ja väitöskirjatutkija Jenna Aarnio Turun yliopistosta tarkastelivat, kuinka paljon ja minkälaisia eläimiin liittyviä arvoja tuodaan esille kahden suuren suomalaisen oppikirjakustantajan 5.–6.-luokan oppikirjoissa, tehtävissä ja opettajan materiaaleissa. Tutkimus keskittyi historian, yhteiskuntaopin, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja ympäristöopin oppiaineisiin.

He havaitsivat, että tutkittujen oppikirjasarjojen ja eri oppiaineiden oppikirjojen välillä on suuria eroja: historia on hyvin ihmiskeskeinen oppiaine, jossa eläimen rooli on avustaa ja hyödyttää ihmistä. Myös yhteiskuntaopin painotukset ovat melko ihmiskeskeisiä.

Uskonnon oppikirjoissa nousee esille eläinten arvo tuntevina yksilöinä. Elämänkatsomustiedossa ja ympäristöopissa lähestymistavat ovat monipuolisimpia, sillä eläimet esitetään ihmiskeskeisistä, ekosysteemikeskeisistä ja yksilöiden arvoa korostavista näkökulmista.

– Kaiken kaikkiaan eläimiin liittyvään arvokeskusteluun kannustavia sisältöjä oli oppimateriaaleissa suhteellisen vähän, vaikka kaikkien tutkittujen oppiaineiden sisällöt mahdollistaisivat tällaiset keskustelut osana opetusta, Rouhiainen toteaa.

Arkipäiväisiä suhteita eläimiin tuotiin tutkituissa oppimateriaaleissa esille hyvin vähän, mikä on ongelmallista moniarvoisen opetuksen näkökulmasta.

– Myös ruuan ja eläintuotannon etiikkaa käsiteltiin tutkituissa alakoulun oppikirjoissa vain vähän, vaikka kasvipohjaisen ravinnon tiedetään olevan erittäin tärkeää sekä ympäristön että ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, Aarnio lisää.

Ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tavoitteissa korostetaan kokonaisvaltaista ja läpileikkaavaa otetta. Rouhiaisen ja Aarnion mukaan tämän mahdollistamiseksi arvoihin ja maailmankuviin liittyvä integraatio oppiaineiden välillä olisi tarpeellista.

– Kasvatuksella ja koulutuksella on mahdollisuus edistää kulttuurista arvojen ja maailmankuvien muutosta kohti ekologisesti kestävyyttä ja eläinten hyvinvoinnin huomioimista, he toteavat.

Tutkimusartikkeli kirjoitettiin osana Elonkirjon äänettömät ja puhe niiden puolesta -hanketta, jota tuki Koneen säätiö.