Nyt tarvitaan vastuullinen ja reilu YEL-uudistus – tuore selvitys tarjoaa eväitä

Selvityshenkilö Jukka Rantalan työ hahmottelee yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä. Selvitys on julkaistu tänään sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes pitää valitettavana, että Rantalan ansiokas ja laaja-alainen pohdinta ansiopohjaisesta YEL-maksusta näyttää jäävän sivuun.

– On hyvä muistaa, että eläkejärjestelmän perustehtävä on huolehtia työntekijöiden ja yrittäjien sosiaaliturvasta. Nyt yrittäjien eläkejärjestelmää tunnutaan valjastettavan muuhun kuin tähän ydintehtävään. Yrittäjyyden tukemiseen on olemassa muita keinoja, Siimes painottaa.

– Rantalan ehdotukset ansaitsevat tulla avoimesti ja huolellisesti arvioiduiksi, samoin se, miltä pohjalta yrittäjien eläkejärjestelmää tulisi hänen mielestään jatkossakin kehittää, Siimes toteaa.

Näyttää siltä, että ansiopohjaisuus tulisi koskemaan vain pientä joukkoa yrittäjiä uudistuksessa, jota sosiaali- ja terveysministeriössä mediatietojen mukaan lähdetään valmistelemaan.

– Ansiopohjaisen eläkemaksun sivuuttaminen yrittäjäeläkkeiden uudistuksessa olisi pettymys. Ansiopohjainen malli olisi ollut selkeä, ymmärrettävä ja joustava tapa määrittää YEL-työtulo, toteaa Siimes.  

Todellisiin ansioihin perustuvasta YEL-maksusta monia hyötyjä

Rantala esittää selvityksessään osittaista siirtymistä kohti ansiopohjaista mallia yrittäjien YEL-työtulon määrittelyssä. Nykyisellään YEL-työtulo perustuu laskennalliseen arvioon yrittäjän työpanoksen arvosta. YEL-työtulon perusteella määräytyvät yrittäjän eläkemaksu ja tuleva eläkekertymä. Se vaikuttaa myös työuran aikaiseen sosiaaliturvaan.

– Työeläkevakuuttajat kannattavat periaatetta, jossa yrittäjien työeläkemaksu määräytyisi joustavasti todellisten ansiotulojen mukaan. Hyvää on, että Rantalan ehdotus kulkee tähän suuntaan, toteaa Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.

YEL-työtulon uudistaminen on tällä hetkellä yrittäjäeläkkeiden tärkein kehittämiskohde.

– Todellisiin ansioihin pohjautuva työeläkemaksu olisi selkeä, helposti ymmärrettävä ja myös joustava, sillä eläkemaksu seuraisi automaattisesti yrittäjän todellista ansiokehitystä. Kyse on hallinnollisesta yksinkertaisuudesta niin yrittäjille kuin työeläkevakuuttajille, Pelkonen sanoo.

Mikäli kävisi niin, että laajasti yrittäjiä kattava ansioihin perustuva YEL-malli ei ole poliittisesti mahdollinen, olisi hallituksen Pelkosen mukaan syytä edistää niin sanottua hybridivakuuttamista. 

– Yksi keino kohti ansiopohjaista YEL-vakuuttamista on hybridivakuuttaminen, jossa todellisiin ansioihin perustuva työtulo ja nykyinen laskennallinen YEL-työtulo toimisivat rinnakkain. Samalla merkittävä osa yrittäjistä tulisi kuitenkin vakuuttaa ansioiden mukaan. YEL-vakuuttaminen tulisi olla selkeää mahdollisimman monien kohdalla, Pelkonen kuvaa.

Työeläkevakuuttajien mielestä tulevassa YEL-uudistuksessa tulisi tarkastella YEL-työtulolaskuria.

– Jos hybridivakuuttamiseen päädytään, YEL-työtulolaskurin roolia tulisi vahvistaa viemällä sen parametrit lainsäädäntöön ja poistamalla harkinnanvaraisuus. Näin yrittäjien ja toimeenpanijoiden hallinnollinen taakka kevenisi.

Uudistus ei saa vaarantaa rahastoinnin aloittamista

Selvityshenkilö Rantala on pohtinut myös rahastoinnin aloittamista yrittäjien eläkejärjestelmässä. Valtio tukee yrittäjien eläkkeitä vuosittain jo yli 550 miljoonalla eurolla – ja valtiontuen suuruus kasvaa vuosi vuodelta.

– Ainoa kestävä ratkaisu yrittäjäeläkkeiden rahoitusongelmaan on aloittaa rahastointi, joka yrittäjäeläkkeistä on puuttunut. YEL-uudistuksen on tässä taloustilanteessa tärkeää olla sellainen, ettei se kasvata YEL:in valtiontukea entisestään. Yrittäjäeläkkeiden rahoitusta heikentävä uudistus veisi pohjan rahastoinnin aloittamiselta, Pelkonen sanoo.

– Rahastoinnin aloittaminen vaatii enemmän aikaa ja suunnittelua kuin käsillä oleva YEL-maksun uudistus. Työ olisikin syytä käynnistää laajemmalla selvityksellä asiasta, Pelkonen toteaa.

YEL:n alarajaa laskettava – valinnanvapaus ei kuulu vakuutukseen

Rantala kiinnittää selvityksessään huomiota yrittäjien eläkevakuutuksen korkeaan alarajaan.  

– Työeläkevakuuttajat kannattavat Rantalan ehdotusta YEL:n alarajan laskemista, työnteon eri muotojen tulee olla samalla viivalla, myös eläkevakuuttamisen osalta. Kyse on kilpailun tasapuolisuudesta yrittäjänä ja työntekijänä teetetyn työn välillä sekä myös keskenään erilaisten yrittäjien välillä, kuvaa Pelkonen.

– Työmarkkinat ovat muuttuneet. Nykyinen korkea alaraja sulkee suuren ja kasvavan joukon osa-aikaisia ja niin sanottuja kevytyrittäjiä YEL-vakuuttamisen ulkopuolelle, Pelkonen sanoo.

YEL-maksun alaraja on tällä hetkellä vuositasolla 11 kertaa korkeampi kuin palkansaajien TyEL-maksun raja.

– Työmarkkinoiden reiluuden näkökulmasta keskeistä on myös, ettei yrittäjän eläkemaksun ja -kertymän perusta ole millään tapaa valinnanvarainen, toteaa Pelkonen.

Telan aineistot Rantalan YEL-selvitykseen saatavilla verkossa

Tela on valmistellut yhdessä työeläkevakuuttajien asiantuntijoiden kanssa aineistoja Rantalan selvityksen tueksi. Telan eläkevakuuttajilta keräämä tieto ja näkemykset liittyvät vero- ja ansiotietojen hyödyntämisen mahdollisuuksiin sekä yrittäjäeläkkeiden rahastointiin. Muistiot ovat osa selvityksen materiaalia ja saatavilla myös Telan verkkosivuilla.

Fakta: YEL-työtulo ja -maksu nyt

• Yrittäjän eläkemaksu määräytyy YEL-työtulon perusteella, ja sen taso on sidottu keskimääräiseen TyEL-maksuun. Muun muassa yritystoiminnan kesto vaikuttaa maksuun.  
• YEL-vakuuttaminen on pakollista, jos vuotuinen työpanoksen arvo ylittää YEL:n työtulon alarajan, joka on 9 208,43 euroa  vuonna 2025. Työnantaja ja työntekijä maksavat työeläkemaksut hyvin pienistäkin työsuorituksista (70,08 euroa kuukaudessa 2025). Ero on siis noin yksitoistakertainen vuositasolla mitattuna. YEL-työtulon yläraja vuonna 2025 on 209 125 euroa vuodessa.
• YEL-työtulon nykyinen laskentaperiaate  on ollut voimassa siitä asti, kun yrittäjät liitettiin työeläkejärjestelmään vuonna 1970. Se perustuu yrittäjän työpanoksen arvon mittaamiseen, ei siis konkreettisiin ansioihin.  Vuonna 2023 tuli voimaan lakimuutostyötulon määrittämisen täsmentämisestä, jonka mukaan työeläkevakuuttajat tarkistavat yrittäjien YEL-työtuloja.