Jyväskylän yliopisto mukana läpimurrossa: atomiytimen magneettisuus mitattu uudella tavalla
9.12.2025 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Ensimmäistä kertaa on onnistuttu havaitsemaan, miten magneettisuus jakautuu atomin ytimen sisällä molekyylimittausten avulla. Läpimurto voi edistää ydinfysiikan tutkimusta, sillä nyt on olemassa todisteita siitä, että ytimen rakennetta voidaan tutkia molekyylien avulla.

Jyväskylän yliopisto on ollut osa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) ISOLDE-laitoksella työskentelevää kansainvälistä tutkimusryhmää, joka on saavuttanut merkittävän läpimurron ydin- ja molekyylifysiikassa.
Radiumfluoridi paljasti elektronien salatun vuorovaikutuksen
Havainnon mahdollisti lyhytikäinen radioaktiivinen molekyyli radium-monofluoridi (225-RaF). Radiumin ydin on muodoltaan päärynämäinen, mikä tekee siitä äärimmäisen herkästi reagoivan ydinvoimien ja hiukkasfysiikan ilmiöille. Täsmällisten laserspektroskopiamittausten avulla tutkijat kykenivät havaitsemaan esimerkiksi Bohr–Weisskopf-ilmiön, jossa molekyylin energiatiloihin syntyy pieniä muutoksia ytimen sisäisen magneettisen rakenteen vuoksi.
- Tätä ilmiötä ei ole aiemmin onnistuttu havaitsemaan molekyyleissä ja nyt on osoitettu, että molekyylit voivat toimia erittäin hyödyllisinä työkaluina atomiydinten rakenteen tutkimisessa, selventää tutkija Sonja Kujanpää, joka työskenteli tutkimusta tehdessä Jyväskylän yliopistossa.
Koe toteutettiin ISOLDElla tuottamalla radiumfluoridimolekyylejä ydinreaktioissa, ja syntyneiden radioaktiivisten molekyylien ydinrakenne mitattiin lasereiden avulla. Mittaukset yhdistettiin edistyneisiin kvanttikemiallisiin laskelmiin, mikä pienensi teorian ja kokeen välisen eron alle yhteen prosenttiin ja on myös osoitus laskennallisen molekyylifysiikan nopeasta kehityksestä. Näin tutkijat pystyivät selvittämään RaF-molekyylien energiatilat erittäin tarkasti.
Läpimurto voi muuttaa fysiikan perustutkimusta
225RaF:n kaltaiset raskaat radioaktiiviset molekyylit voivat auttaa selvittämään, miksi maailmankaikkeus koostuu pääasiassa materiasta eikä antimateriasta, löytämään uusia CP-symmetrian rikkomisen mekanismeja, joita nykyiset hiukkasfysiikan mallit eivät selitä, tarkentamaan ydinvoimien teorioita sekä tarjoamaan tietoa neutronitähtien kaltaisen aineen ominaisuuksista.
Uudet menetelmät ja molekyylit vievät tarkkuusmittaukset uudelle tasolle
Tulokset toimivat pohjana tuleville kokeille, joilla voidaan saavuttaa erittäin korkea tarkkuustaso.
- Olemme vasta alkaneet ymmärtää, mitä kaikkea nämä uudet tutkimukset voivat paljastaa. Tällä hetkellä useat kansainväliset tutkimusryhmät kehittävät sekä kokeellisia että teoreettisia menetelmiä hyödyntääkseen radiumfluoridin kaltaisia molekyylejä ja viedäkseen tämän työn avaamaa tutkimuslinjaa kohti entistä tarkempia mittauksia, sanoo Kujanpää.
Tutkimusartikkeli julkaistiin Sciences -julkaisusarjassa 23.10.2025.
Artikkelin tiedot:
-
Observation of the distribution of nuclear magnetization in a molecule, Science, 23.10.2025
-
Linkki artikkeliin: https://www.science.org/doi/10.1126/science.adm7717
-
DOI numero: 10.1126/science.adm7717
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Sonja Kujanpää, sonja.kujanpaa@epfl.ch
Kuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen näkee aivot avaimena oppimiseen ja hyvinvointiin17.4.2026 08:31:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen tarkastelee tutkimuksissaan niin lapsen aivojen ainutlaatuista kehitystä kuin sitä, miten kehon fysiologiset signaalit muovaavat kokemuksia ja mielen hyvinvointia.
Jyväskylän yliopisto uudistaa opettajankoulutusta – Suomen ensimmäisenä opettajankoulutuksen työelämäprofessorina aloittaa KT Olli Luukkainen16.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on perustanut Suomen ensimmäisen opettajankoulutuksen työelämäprofessuurin. Tehtävään 15.4.2026 alkaen kutsutun KT, kouluneuvos Olli Luukkaisen tavoitteena on tulevaisuuden opettajuuden ja opettajankoulutuksen suuntaaminen ja yhteiskehittäminen. Erityiskohteena on uusien opettajien työuran alkuvaihe. ”Opettajan työn muuttuminen vaatii muutosta myös opettajankoulutuksessa”, sanoo vuosikymmeniä opetuksen kentällä eri tehtävissä vaikuttanut Luukkainen.
Jyväskylän yliopistoon 40 uutta aloituspaikkaa kauppakorkeakouluun ja luonnontieteellis-teknillisille aloille15.4.2026 14:30:00 EEST | Tiedote
Tiede- ja kulttuuriministeri osoitti yliopistoihin lisäaloituspaikkoja yhteensä 595 paikan verran. Lisäaloituspaikoista Jyväskylän yliopistoon kohdistuu yhteensä 40 paikkaa. Paikat kohdistuvat matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, informaatioteknologian tiedekuntaan ja kauppakorkeakouluun. Lisäykset toteutetaan syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään kolme nuorta huippututkijaa15.4.2026 08:02:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin kolme tutkimushankerahoitusta erittäin kilpaillusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Tutkimus: Päättöarvioinnin kriteerit ohjaavat kriittiseen ajatteluun ja tiedon käyttämiseen – arvosanan 5 kriteereissä parannettavaa14.4.2026 07:25:00 EEST | Tiedote
Päättöarvioinnin kriteerit tukevat oppilaiden kykyä käyttää tietoa omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa kuitenkin, että arviointikriteerit tarjoavat tähän hyvin erilaiset lähtökohdat arvosanojen 5 ja 9 välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme