Oulun yliopisto

Kaupallisilla dna-testeillä etsitään isiä

Jaa

Sylkinäytteisiin perustuvat kaupalliset dna-testit ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset etsivät biologisia juuriaan. Tutkija näkee laajenevassa ilmiössä myös ongelmia.

Henkilö käyttää pipettiä laboratoriossa.
Oulun yliopisto / Mikko Törmänen

”Ihmisellä on voimakas tarve ja oikeuskin tietää taustastaan. Tässä mielessä dna-testit ovat tärkeitä ja arvokkaita”, tutkijatohtori Anna Reetta Rönkä sanoo. Hän on mukana Oulun yliopiston johtamassa Syljen jäljet -tutkimuksessa, jossa hän tutki adoptoitujen kokemuksia dna-testien käytöstä biologisten vanhempien etsimisessä.

Rönkä haastatteli 12 eri-ikäistä adoptoitua ja tutki, mitä tapahtuu, kun testin tulokset tuovat esiin uuden, joskus vaikeasti käsiteltävän tiedon omasta taustasta.

”Monilla haastatelluilla oli takanaan vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkunut, kuormittava etsintä, jota värittivät yllättävät käänteet ja vahvat tunteet. Useimmat onnistuivat löytämään biologisen äitinsä perinteisten adoptioasiakirjojen avulla, mutta isän löytäminen osoittautui huomattavasti vaikeammaksi ja vaati paljon aikaa, vaivaa ja rahaa”, Rönkä kertoo.

Syitä vaikeuteen löytää isä on monia. Vanhemmat, jotka ovat aikanaan antaneet lapsensa adoptioon, ovat voineet olla vaikeassa elämäntilanteessa. Äiti ei välttämättä tiedä isän henkilöllisyyttä tai olosuhteet raskauden aikana ovat olleet vaikeat, jolloin isää ei merkitä asiakirjoihin. Taustalla voi olla väkivaltaa, päihteitä, nuori ikä tai taloudellisia vaikeuksia. Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, isä täytyy selvittää erikseen, eikä väestörekisteriin merkitty isä ole aina biologinen.

”Yllättävä yhteydenotto vuosikymmenten jälkeen voi olla vanhemmille ja heidän perheilleen psyykkisesti kuormittava tilanne”, Rönkä muistuttaa.

Joillekin tutkimuksessa mukana olleille adoptoiduille dna-testi toimi tiedon varmistajana. Osalle heistä isä löytyi helposti testin avulla, mutta tätä oli edeltänyt tulokseton etsintä perinteisin menetelmin.

Monille adoptoiduille tieto biologisista vanhemmista itsessään riitti, eikä sosiaalista suhdetta haluttu tai koettu tarpeelliseksi rakentaa. Kokemus toi rauhan, kun vuosia avoinna olleeseen kysymykseen löytyi vastaus.

Tutkimukseen osallistuneista haastateltavista vain muutama oli aloittanut yhteydenpidon biologiseen isäänsä.

Syljestä syntyy sukudataa – keskustelu ilmiöstä on tarpeen 

Vaikka dna-testit tarjoavat vastauksia monen ihmisen elämän suurimpiin kysymyksiin, tutkijoiden mukaan testeihin liittyy merkittäviä tietosuojahuolia ja eettisiä ongelmia, joita moni ei tule ajatelleeksi.

Kaupalliset dna-testit, kuten Ancestry, MyHeritage, FTDNA, 23andMe, yhdistävät käyttäjänsä miljoonien muiden profiileihin. Dna-tiedoista tulee testiyhtiöiden omaisuutta, ja yhtiöt voivat myydä niitä eteenpäin esimerkiksi lääketutkimukseen. Dna-aineistoa on myyty myös tutkijoille, vakuutusyhtiöille ja lääkeyrityksille.

”Tästä ei olla riittävän tietoisia. Ilmiö kasvaa nopeasti, ja sen eettiset ulottuvuudet vaativat perusteltua, laajempaa keskustelua”, Anna Reetta Rönkä korostaa.

Monet etsijät toimivat yksin ilman ohjeistusta siitä, miten tuloksia tulisi tulkita tai miten vastikään löytyneisiin sukulaisiin olisi hyvä ottaa yhteyttä. Suomessa ja maailmalla onkin vapaaehtoisia henkilöitä, niin sanottuja ”etsintäenkeleitä”, jotka auttavat tulosten tulkinnassa ja sukulaisten etsimisessä, ja usein heistä on suuri apu etsijöille, erityisesti adoptoiduille.

Tutkijan kuusi nostoa: 

  • Dna-testit voivat olla adoptoiduille ainoa keino löytää biologisia sukulaisia, mutta tulokset saattavat johtaa yllättäviin ja tunnepitoisiin tilanteisiin.
  • Tietosuoja vaatii erityistä huomiota: testiyhtiöt omistavat dna-datan ja voivat myydä sitä eteenpäin, joten yritysten tietosuojaselosteisiin kannattaa perehtyä tarkasti. Omat tiedot voidaan poistaa tietokannoista erikseen sitä pyytämällä.
  • Eettiset kysymykset koskevat myös muita kuin testin tekijää. Yhden henkilön dna-näyte voi paljastaa tietoja koko suvusta, myös niistä, jotka itse eivät ole tehneet dna-testiä.
  • Kuluttajan vastuu on suuri, koska tulosten tulkinta, yhteydenotto sukulaisiin ja mahdolliset virhetulkinnat voivat johtaa kuormittaviin tilanteisiin ja väärinkäsityksiin.
  • Ylemmän tason sääntely puuttuu, ja vaikka testin tekemiseen liittyvät riskit ovat pienet, dna-testien kasvava käyttö vaatii laajempaa eettistä ja yhteiskunnallista keskustelua.
  • “Etsintäenkelit” auttavat tulosten tulkinnassa ja etsinnässä. He ovat usein vapaaehtoisia, mutta joistakin palveluista saatetaan veloittaa.

 

Syljen jäljet -tutkimus tarkasteli ihmisten kokemuksia kaupallisten dna-testien käytöstä sukututkimuksessa ja biologisen perimän selvittämisessä. Tutkimus jatkuu Oulun yliopiston lisäksi Tampereen yliopistossa, jonne kansainvälinen DNADialogues -verkosto on siirtynyt.

Tutkimusta johti Oulun yliopistossa nykyisin Tampereen yliopistossa toimiva professori Joa Hiitola ja sitä rahoittivat Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto ja Oulun yliopiston Eudaimonia-instituutti.

Tutkimus on julkaistu Adoption Quarterly -tiedejulkaisussa: Anna Reetta Rönkä & Joa Hiitola: “Tracing a Hundred Years of Secrets” Finnish Adoptees’ Search for Birth Families Through DNA Testing

DOI: 10.1080/10926755.2025.2549322

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Anna Reetta Rönkä, p. 050 4902210, anna.r.ronka@oulu.fi
Professori Joa Hiitola, p. 050 3201327, joa.hiitola@tuni.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on yli 18 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

6G-testikeskuksen yritysasiakkaat tekevät monipuolisesti tuotteita puolustusteollisuuteen3.12.2025 07:07:00 EET | Tiedote

Oulun yliopiston 6G-testikeskus on ollut toiminnassa noin vuoden ja lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle, kuten tällaisessa maailmantilanteessa ja puolustusteollisuuteen kaksoiskäyttötuotteita tarjoavia yrityksiä markkinoille auttaessa pitääkin. Neljä kumppaniyritystä eli Scaleout, Wayren, Microamp ja Winse Power ovat kaikki olleet mukana testeissä DIANA Challenge -prosessin kautta. Suorana asiakkaana on ollut Tambest. Nämä viisi voidaan nyt tuoda julkisuuteen. Seuraavan vuoden asiakasyritysten valinta on jo käynnissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye