Kela/FPA

Rahoitus turvaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen saatavuuden myös vuonna 2026

Jaa

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi)

Harkinnanvaraisten kuntoutuspalvelujen rahoitus on turvattu myös ensi vuonna, ja Kela voi myöntää kuntoutusta asiakkaille, jotka täyttävät kuntoutukseen pääsyn edellytykset.

Kelan harkinnanvaraisten kuntoutuspalvelujen rahoitustilanne jatkuu hyvänä.  Vuonna 2026 harkinnanvaraisiin kuntoutuspalveluihin on varattu 76,9 milj. euroa ja lisäksi tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 7,9 milj. euroa. Lisärahoitus vahvistaa palvelujen saatavuutta. Nyt on hyvä hetki varmistaa, että asiakkaat saavat tarvitsemansa kuntoutuksen.

Kela järjestää harkinnanvaraisia kuntoutuspalveluja eduskunnan vuosittain myöntämällä määrärahalla. Harkinnanvarainen kuntoutus on keskeinen osa asiakkaiden toimintakyvyn ja työkyvyn tukemista. Terveydenhuollon ammattilaisilla on nyt erinomainen mahdollisuus ohjata asiakkaita kuntoutukseen ilman huolta määrärahojen loppumisesta. Tämä tarkoittaa, että kuntoutukseen hakeutuvat saavat tarvitsemansa palvelut ajoissa, mikä vähentää riskiä syrjäytyä työelämästä ja parantaa elämänlaatua. Lisäksi kuntoutus tukee mielenterveyttä, ehkäisee pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja vähentää terveydenhuollon kuormitusta.

Vuonna 2025 rahoitus riitti käytännössä tarjoamaan kuntoutuspalvelua kaikille, jotka täyttivät kuntoutukseen pääsyn edellytykset. Sama suuntaus jatkuu myös ensi vuonna.

Monipuoliset palvelut eri elämäntilanteisiin

Harkinnanvarainen kuntoutus kattaa laajan kirjon kuntoutuspalveluja eri elämäntilanteisiin. Palvelut tukevat sairauksien kanssa elämistä ja arjen hallintaa.

LAKU-perhekuntoutus tarjoaa apua lapsille ja nuorille, joilla on neurokehityksellisiä haasteita, kun taas Oma väylä -kuntoutus tukee nuoria aikuisia itsenäistymisessä ja opiskelu- tai työelämään siirtymisessä.

Moniammatillinen yksilökuntoutus ja neuropsykologinen kuntoutus auttavat 16–67-vuotiaita asiakkaita vahvistamaan toimintakykyään ja selviytymään arjessa. Lisäksi eri sairauksia sairastaville kohdennettuja kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään vuosittain lukuisia.   

Vuoden loppu on erinomainen hetki nostaa esiin kuntoutuksen mahdollisuudet terveydenhuollossa. Asiakkaat suunnittelevat jo tulevaa vuotta ja tekevät päätöksiä hyvinvointinsa edistämiseksi. Hyvä rahoitustilanne varmistaa, että kuntoutukseen hakeutuvien on mahdollista saada tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan.

Lue lisää

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Moniammatillinen yksilökuntoutus

LAKU-perhekuntoutus

Oma väylä -kuntoutus

Neuropsykologinen kuntoutus

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Tilaa Kelan uutiskirjeitä

Tilaa Kelan uutiskirjeitä ja saat ajankohtaiset uutiset Kelan tukiin ja palveluihin tulevista muutoksista sekä koulutuksista ja tapahtumista. Tilaa uutiskirjeitä

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

Pappors självständiga familjeledigheter 1,5 månader längre efter reformen – betydande regionala skillnader10.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande

Familjeledighetsreformen har ökat pappornas självständiga användning av föräldraledigheter. Före reformen tog 57 procent av papporna ut föräldraledighet vid en annan tidpunkt än mamman. Bland papporna till barn födda månaderna strax efter reformen var andelen 73 procent. Före reformen tog papporna i genomsnitt ut 39 dagar utan att mamman samtidigt var ledig, medan motsvarande antal efter reformen var 79 dagar – alltså mer än dubbelt så många.

Isät pitäneet puolitoista kuukautta pidempiä itsenäisiä perhevapaita uudistuksen jälkeen – alueelliset erot merkittäviä10.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Perhevapaauudistus lisäsi isien itsenäistä vanhempainvapaiden käyttöä. Ennen uudistusta 57 prosenttia isistä käytti vanhempainvapaita eri aikaan kuin äiti, uudistuksen jälkeisiä kuukausina syntyneiden lasten isistä 73 prosenttia. Isät käyttivät ennen uudistusta keskimäärin 39 päivää eri aikaan kuin äidit, uudistuksen jälkeen 79 päivää eli yli kaksinkertaisen määrän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye