Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala

Valmistava opetus kestää yleensä lukuvuoden, ja sen tarkoitus on antaa oppilaalle valmiudet siirtyä perusopetukseen ja edistää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksessa keskitytään erityisesti oppilaiden opetuskielen taidon (suomi ja ruotsi) kehittämiseen.
Suomessa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti valmistavaa opetusta. Nyt Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteinen pitkittäistutkimus selvitti yläkouluun valmistavan opetuksen järjestämistapoja, oppilaiden taitojen kehittymistä ja kouluun kiinnittymistä. Lisäksi tutkijat selvittivät toimivia pedagogisia käytäntöjä sekä koulujen toimintakulttuurin ja johdon roolia valmistavan opetuksen tukemisessa.

Tutkimuksen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), ja sen tulokset on julkaistu OKM:n raportissa.

– Halusimme ymmärtää, miten teini-ikäisinä Suomeen muuttavat oppilaat saavat mahdollisimman pikaisesti hyvän alun koulu- ja elämänpoluilleen uudessa kotimaassa. Tutkimuksemme avulla pystymme nyt ensimmäistä kertaa näyttämään, mitä maahanmuuttajaoppilaiden ensimmäisen kouluvuoden aikana oikeasti tapahtuu, sanoo professori Mervi Kaukko Tampereen yliopistosta.

Opetuksen tavoitetasoa kannattaa nostaa

Tutkimuksen mukaan oppilaat saavuttavat valmistavan opetuksen aikana sille asetetut tavoitteet, eli he pystyvät toimimaan hyvin yksinkertaisissa arkitilanteissa.

Lähes yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta oppilaasta ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, ja kuullun ymmärtämisessä neljä viidestä ylitti tavoitetason. Kirjoittaminen kehittyi tasaisesti, mutta muita taitoja hitaammin.

– Mitä paremmat oppilaan koulunkäyntivalmiudet valmistavan opetuksen alussa olivat, sitä paremmin hänen taitonsa kehittyivät, kertoo professori Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta.

Tutkijat sanovat, että nykyinen tavoitetaso on liian matala yläkoulussa opiskeluun. Tulosten mukaan valmistavan opetuksen tavoitetasoa kannattaa nostaa, mutta se ei yksin riitä: tarvitaan myös opettajien välisen yhteistyön ja koulukulttuurin kehittämistä.

Hyvät käytännöt ja toimivat tilat auttavat tuomaan maahanmuuttajaoppilaat osaksi kouluyhteisöä

Tutkijoiden mukaan valmistavan opetuksen arjessa oppilaiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen, määrätietoinen integrointi yleisopetuksen ryhmiin ja oppilaiden omien kielten ja kulttuurien hyödyntäminen olivat toimivia pedagogisia käytäntöjä. Tutkimuksesta selvisi myös se, että jos koulussa on selkeä vastuunjako ja ajatus kaikille yhteisistä oppilaista, valmistava opetus nähdään helpommin osana kouluyhteisöä.

Tutkijoiden mukaan koulut voivat vaikuttaa arkisilla käytännöillä ja tilaratkaisuilla siihen, kokevatko kaikki oppilaat olonsa kotoisiksi ja tervetulleiksi.

– Jos valmistavan opetuksen tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla, luokan toiminta nivoutuu osaksi koulun arkea ja oppilaat ovat samanarvoisessa asemassa muiden kanssa. Silloin oppilas voi kokea kuuluvansa joukkoon. Jos tilat ovat esimerkiksi kellarissa tai eri rakennuksessa, muihin oppilaisiin ja kouluyhteisöön tutustuminen on vaikeampaa, Tarnanen sanoo.

Ainutlaatuinen katsaus arkeen – valmistavaa opetusta on hankala tutkia

Yläkouluun siirtyminen on yksi koulupolun suurimmista harppauksista – erityisesti oppilaille, jotka ovat muuttaneet uuteen maahan, sopeutuvat uuteen kouluyhteisöön ja opettelevat uutta kieltä ja kulttuuria juuri tässä herkässä iässä.

– Tämä on ratkaiseva vaihe myös koulutuspolun näkökulmasta, koska yläkouluiässä tehdään valintoja toisen asteen opinnoista, Tarnanen kertoo.

Tutkijat sanovat, että vasta maahan tulleiden nuorten elämänvaihetta on vaikeaa tutkia, sillä vaihe menee nopeasti ohi ja tutkimuksen järjestäminen vie aikaa.

– Halusimme tavoittaa mahdollisimman suuren joukon yläkoulussa opiskelevia valmistavan opetuksen oppilaita ympäri Suomen. Koulut näkivät tutkimuksemme tärkeänä ja ottivat meidät vastaan nopealla aikataululla. Tutkimuksemme avulla olemme saaneet ainutlaatuisen katsauksen valmistavan opetuksen arkeen ja lisää ymmärrystä tästä vaiheesta eri näkökulmista, Kaukko kiteyttää.

Fakta: Mukana 22 koulua ympäri Suomea ja 57 kieltä

• Tutkimushankkeessa Valmistavasta perusopetukseen siirtyvän oppilaan integraatio ja tukeminen – taidot, kiinnittyminen sekä koulun toimintakulttuuri (VOITTO) Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkijat tarkastelivat yläkouluun valmistavaa opetusta yhden vuoden ajan suomalaisissa peruskouluissa.
• Tutkijat keräsivät lukuvuoden 2024–2025 aikana määrällistä ja laadullista aineistoa oppilailta, opettajilta, koulujen johdoilta ja myös luokassa havainnoimalla.
• Mukana oli 453 oppilasta ja 57 eri kieltä. 12–17-vuotiaat oppilaat opiskelivat 22 koulussa 29 valmistavan opetuksen suomen- tai ruotsinkielisessä ryhmässä eri puolilla Suomea.
• Määrällisen ja laadullisen aineiston yhdistäminen antoi tutkijoille mahdollisuuden tarkastella taitoja ja kiinnittymistä koskevaa tietoa suhteessa oppilaiden, opettajien ja johdon tilannekohtaisiin näkemyksiin sekä tutkijoiden havainnointiin valmistavan luokan arjessa.

Tutustu tutkimusraporttiin.