Vasemmistoliitto

Johannes Yrttiaho: Potkulaki on perustuslain vastainen EK:n toimeksianto

Jaa

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho jätti eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan mietintöön niin sanotusta potkulaista, eli hallituksen esityksestä työsopimuslain irtisanomissuojan heikentämiseksi.

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho
Kuva: Markus Sommers

Jatkossa irtisanomiseen ei enää tarvita ”painavaa syytä”, vaan ”asiallinen syy” riittää. Irtisanomiseen johtavan rikkeen ei myöskään tarvitse olla ”olennainen” ja ”vakava”, kuten nykyisin. Näin irtisanomissuoja heikkenee merkittävästi.

– Oikeuskäytäntöön perustuva nykyinen lain tulkinta menee uusiksi. Tässä varma häviäjä on työntekijä, jonka mahdollisuudet käydä oikeutta ovat aina työnantajaa heikommat, Yrttiaho sanoo.

Yrttiaho muistuttaa eriävässä mielipiteessään, että perustuslain mukaan ketään ei saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Periaatteena on työsuhteen heikomman osapuolen eli työntekijän suojelu, ja lain tulkinnassa ensisijainen on työntekijän eikä työnantajan näkökulma. Kyseessä on siis työntekijän perusoikeus eikä sitä voi asettaa vastakkain esimerkiksi työnantajan elinkeinovapauden kanssa, kuten esityksessä nyt tehdään.

– Hallituksen esitys on ristiriidassa Suomen perustuslain 18 § 3 momentin, ILO:n sopimuksen n:o 158 ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan kanssa, Yrttiaho sanoo.

Yrttiahon mukaan lakiehdotusta on työelämävaliokunnassa korjattava riittävän korkean irtisanomiskynnyksen säätämiseksi, jotta se olisi perustuslain mukainen.

– Selkeintä on pitää voimassa olevan lain ”painava syy” mukana ”asiallisen syyn” rinnalla. Irtisanomissuojan heikentäminen lisää työnantajan määräysvaltaa työpaikalla ja työsuhteen ehtoja määriteltäessä. Työntekijän suojelu ja neuvotteluasema heikkenevät, Yrttiaho varoittaa.

Samoin ovat vaikuttaneet monet aiemmat hallituksen läpi ajamat lakimuutokset, kuten työttömyysturvan leikkaukset, paikallisen sopimisen mahdollistaminen työehtosopimuksia heikommin, sovittelutoiminnan muutokset (ns. vientimalli), yt-menettelyn helpottaminen, ja lakko-oikeuden rajaaminen. Irtisanomissuojan alentamisen lisäksi tulossa on vielä perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien salliminen.

– Orpon hallitus pyrkii työntekijöiden oikeuksia heikentämällä polkemaan työehtoja ja palkkoja. Tosiasiallinen tavoite ja EK:n toimeksianto on turvata omistajien voitot, taantumassakin, Yrttiaho sanoo.

– Tässä politiikassa ei piitata perusoikeuksista, vaan perustuslainsuojaa pyritään systemaattisesti murentamaan vahvemman oikeuden tieltä. Kenenkään ei pitäisi menettää työtään esimerkiksi siksi, että puuttuu työpaikan epäkohtiin. Jatkossa tällaisesta voidaan nykyistä helpommin rangaista potkuilla, Yrttiaho sanoo.

---

Johannes Yrttiahon eriävä mielipide perustuslakivaliokunnan mietintöön 9.12.2025

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

Kuten perusoikeusuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 309/1993 vp) todettiin, perustuslain 18 §:n 3 momentin säännös, jonka mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä, ilmentää työoikeudellista heikomman suojelun periaatetta. Tämä merkitsee, että sen tulkinnassa ja soveltamisessa ensisijainen on työntekijän eikä työnantajan näkökulma. Säännös on säädetty työntekijän suojaksi tai, toisin ilmaistuna, kysymyksessä on työntekijän perusoikeus. Säännöstä ei voida asettaa vastakkain samassa perustuslain pykälässä säädetyn elinkeinovapauden kanssa, kuten hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa annetaan ymmärtää. Kysymys ei ole siitä, että irtisanomisperusteista säädettäessä olisi aina punnittava työntekijälle perusoikeutena turvattua irtisanomissuojaa ja työantajalle turvattua elinkeinovapautta. Työntekijöiden perusoikeudet rajoittavat aina, ikään kuin määritelmänomaisesti, työnantajan elinkeinovapautta, tämähän on heikomman suojelun perusajatus.

Myös Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, erityisesti kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus No 158 (4 artikla) ja Euroopan sosiaalinen peruskirja (24 artikla) sisältävät nimenomaiset irtisanomissuojaa määrittelevät kiellot, joiden mukaan palvelussuhteen päättäminen henkilöön liittyvällä perusteella edellyttää pätevää perustetta. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on siis turvattava näissä ihmisoikeussopimuksissa määriteltyä irtisanomissuojan vähimmäistasoa.

Jotta ihmisoikeussopimusten ja perustuslain 18 §:n 3 momentin mukaisella irtisanomissuojalla olisi merkitystä, laissa säädettäviltä perusteilta on edellytettävä ensinnäkin tiettyä täsmällisyyttä ja toiseksi tiettyä painavuutta. Hallituksen ehdotus merkitsee, että lain muuttamisella otettaisiin nimenomaan kanta, jonka mukaan syyn ei tarvitse olla painava; riittää kunhan se on asiallinen. Käsite asiallinen syy on yksinään sellainen epämääräinen käsite, jota usein on arvosteltu perustuslakivaliokunnan käytännössä. Painavuusvaatimuksen poistaminen on käsitykseni mukaan ristiriidassa perustuslain 18 §:n 3 momentin kanssa.

Paitsi että ehdotus poistaisi lain sanamuodosta edellytyksen henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen painavuudesta, poistuisivat hyväksyttävän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen määrittelystä myös määritteet ”olennaisesti” ja ”vakavaa” säädettäessä siitä, millaista työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomista edellytetään (”työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista”).

Hallituksen ehdottama luettelo ”asiallisista syistä” on pelkästään esimerkkiluettelo ja siinäkin käytetään epätäsmällisiä ilmaisuja. Myöskään tällainen esimerkkien luetteleminen ei riitä täyttämään perustuslain 18 §:n 3 momentista johdettavaa vaatimusta laissa säädettävien irtisanomisperusteiden täsmällisyydestä.

Täsmällisyysvaatimukseen liittyy perustuslakivaliokunnan lausunnossaan PeVL 47/2018 vp esittämä huomautus, jonka mukaan tuolloin käsitelty esitys jätti ehdotetun muutoksen merkityksen ”merkittävältä osin myöhemmän oikeuskäytännön varaan, mikä vähentää työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden tulkinnan ennakoitavuutta”. Valiokunta katsoi, että ”perustuslain 18 §:n 3 momentin kannalta ei voida pitää asianmukaisena, että irtisanomista koskeva sääntely muodostuu lainsäädännön muutoksen johdosta epäselväksi ja olennaisesti vain perusteluissa esitettyjen käsitysten ja myöhemmän, vasta ehkä useiden vuosien jälkeen täsmentyvän oikeuskäytännön varaan jääväksi”. Tämä huomautus on syytä nyt toistaa ja korostaa, että kyse on lainsäätämisjärjestykseen vaikuttavasta ongelmasta. Merkitystä on myös sillä, että työntekijä on heikompi osapuoli myös mitä tulee oikeuden saatavuuteen haettaessa oikeutta tuomioistuinteitse, kun huomioidaan muun muassa oikeudenkäynnin kustannukset ja kuluriski.

Edellä mainituilla syillä 1. lakiehdotuksen 7 luvun 2 §:ää ja 2. lakiehdotuksen 8 luvun 2 §:ää on olennaisesti täsmennettävä irtisanomisperusteen hyväksyttävyyden riittävän kynnyksen säätämiseksi laissa. Tällaisten muutosten tulisi olla edellytyksenä lakiehdotusten käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitän,

 että 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos sääntelyn täsmällisyyttä koskeva valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon ja

että 2. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos sääntelyn täsmällisyyttä koskeva valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Helsingissä 9.12.2025
Johannes Yrttiaho (vas.)

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vasemmistoliitto

Pia Lohikoski: Hallitus kiirehti toimeentulotuen julmat leikkaukset läpi8.12.2025 09:44:23 EET | Tiedote

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontui itsenäisyyspäivän jälkeisenä sunnuntaina ylimääräiseen kokoukseen, jossa hallituspuolueet kiirehtivät viemään toimeentulotuen leikkaukset läpi. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski kertoo olevansa syvästi huolissaan viimesijaisen turvan heikentämisestä. Lohikoski jätti valiokunnan varajäsenenä esitykseen vastalauseen SDP:n ja vihreiden kanssa.

Aino-Kaisa Pekonen: Kokoomus ja perussuomalaiset toivottavat pienituloisille pahaa joulua8.12.2025 09:41:57 EET | Tiedote

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen varoittaa hallituksen toimeentulotukeen esittämien leikkauksien lisäävän äärimmäistä köyhyyttä Suomessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai sunnuntaina valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla leikataan 70 miljoonaa euroa pienituloisimmilta suomalaisilta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye