Johannes Yrttiaho: Hankintalaki murentaa kuntien itsehallintoa – Toiset ovat itsehallinnollisempia kuin toiset

– Esitys murentaa kuntien ja hyvinvointialueiden perustuslaissa turvattua itsehallintoa ja mahdollisuutta päättää taloudestaan. Se myös sivuuttaa täysin kuntien erilaiset tilanteet. Toiset ovat itsehallinnollisempia kuin toiset, Yrttiaho sanoo.

Nykyisin hankintalaki mahdollistaa hankinnat ilman kilpailutusta kunnan tai hyvinvointialueen omilta sidosyksiköiltä, eli ns. in house -yhtiöiltä. Jatkossa edellytyksenä oman yhtiön käytölle olisi, että kunnan tai hyvinvointialueen omistusosuus siitä on vähintään kymmenen prosenttia.

Yrttiahon mukaan esitys tulee aiheuttamaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä etenkin pienille kunnille, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä tuottaa palveluita itse tai yltää lakiesityksessä ehdotettuun in house -yhtiöiden vähimmäisomistukseen. Tämä kaventaa perustuslailla suojattua kuntien itsenäistä päätösvaltaa niiden omasta taloudesta. Syrjäisillä alueilla palveluita ei myöskään ole edes tarjolla markkinoilla järkevään hintaan.

Kunnallisen itsehallinnon lisäksi esitys on ongelmallinen kuntien ja niiden asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta. Yrttiaho arvostelee perustuslakivaliokunnan enemmistöä asiantuntijoiden näkemysten sivuuttamisesta.

– Hallituspuolueiden ja vihreiden edustajista koostuva enemmistö sivuutti erittäin kriittisen asiantuntijapalautteen sekä itsehallintoa ja yhdenvertaisuutta koskevat ongelmat, ja tulkitsi valiokunnan omaa aiempaa käytäntöä hallituksen esityksen eduksi, Yrttiaho sanoo.

– Enemmistö erotti keinotekoisesti kunnan hallinnon rakenteiden muutokset ja kunnan talouden, vaikka nämä ilman muuta kytkeytyvät kiinteästi yhteen ja ovat molemmat kunnan itsehallinnon ydinaluetta. Kunnan omistamat yhtiöt ovat omaisuutta eivät vain hallinnon organisointia, Yrttiaho muistuttaa.

Kuntia on jo pitkään ohjattu kilpailuttamaan ja yhtiöittämään palveluitaan ideologisin perustein. Vuonna 2016 asetettu EU-sääntelyä paljon matalampi in house-yhtiöiden ulosmyyntiraja synnytti nykyisen tilanteen, jossa kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteisyhtiöitä hyvin pienillä omistusosuuksilla.

– Perustuslakiarvioinnissa on merkitystä sillä, että aiempi muutos oli vähäisempi ja kohteli eri kokoisia kuntia samalla tavalla. Nykyinen esitys sen sijaan kohtelisi eri kokoisia kuntia ja niissä asuvia ihmisiä eri tavalla. Se pakottaisi huomattavan osan kuntia tekemään ratkaisuja, jotka vaarantaisivat varsinkin pienten kuntien itsehallinnon, Yrttiaho sanoo.

Yrttiahon mukaan lainsäätäjä vie nyt etenkin pieniä kuntia kuin litran mittaa. Palveluiden pakottaminen markkinoille on aiheuttanut paitsi ongelmia kuntien talouteen, myös esimerkiksi palvelun laatuun ja työtekijöiden työehtoihin.

– Muutoksista seuraa myös työehtojen heikentymistä ja irtisanomisia. Hallituksen esitys sivuuttaa mm. ILO:n sopimusten velvoitteet huolehtia työllisyydestä. Hankintalaissa voitaisiin edellyttää työlainsäädännön ja työehtosopimusten, tai niitä parempien ehtojen, noudattamista hankinnoissa, Yrttiaho huomauttaa.