Joka toinen voisi vaihtaa alaa – etenkin nämä ammattilaiset haikailevat muualle

54 prosenttia osaajista olisi valmis vaihtamaan alaa. Tämä selviää Duunitorin tuoreesta Työnhaku Suomessa 2025 -tutkimuksesta.

”Se, että yli puolet ammattilaisista harkitsee alanvaihtoa, kertoo työelämän murroksesta. Ammatti-identiteetit eivät ole enää yhtä pysyviä kuin ennen. Harkinnan taustalla voi olla samoja syitä kuin irtisanoutumisessa, kuten kuormitusta, huonoa johtamista tai ilmapiiriä”, sanoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs.

”Korona ja työmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ovat varmasti kiihdyttäneet osaltaan alanvaihtamishalua.”

Hyrkäs on myös yrityskulttuuria tutkinut sosiologian tohtori. Hänen mukaansa työnantajien kannattaa panostaa asioihin, jotka sitouttavat ihmisiä työpaikkaan. Parhaiten pitovoiman vahvistaminen onnistuu panostamalla johtamiseen, urapolkuihin, joustavuuteen ja työhyvinvointiin.

”Etenkin aloilla, joilla on enemmän vaihtamisalttiutta, on tärkeää korostaa myös ammattiylpeyttä ja työn ainutlaatuista merkitystä. Kun työntekijä kokee ylpeyttä omasta työstään, ammatti-identiteetti vahvistuu ja halu pysyä alalla kasvaa.”

Näiltä aloilta moni haluaa pois

Työnhakututkimuksen mukaan suurin vaihtamisalttius on näiden alojen osaajilla:

1. Asiakaspalvelu / Myynti- ja kaupan ala (molemmilla aloilla sama sijoitus)

2. Markkinointi, mainonta, media ja viestintä

3. Siivous, puhtaanapito ja jätehuolto

4. Lakiala

”Asiakaspalvelu sekä myynti- ja kaupan ala sisältävät paljon tehtäviä, jotka toimivat ponnahduslautana työelämään. Siksi niiltä on paljon siirtymää, vaikka varsinaista tyytymättömyyttä ei olisikaan. Ei ole yllättävää, että vaihtamisalttius on suurta myös markkinoinnin, mainonnan, median ja viestinnän osaajilla. Työpaikkojen raju vähentyminen viime vuosina ja epävarmat tulevaisuudennäkymät ovat saaneet monet harkitsemaan alanvaihtoa.”

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi asiakaspalvelusta halutaan siirtyä hallintoon ja yleisiin toimistotöihin sekä opetusalalle, kun taas myynnin ja kaupan alalta halutaan siirtyä mieluiten hallintoon ja yleisiin toimistotöihin sekä pankkialalle.

Alanvaihto kiinnostaa monia, mutta valtaosa on uskollinen omalle sektorille. Ainoastaan 10 prosenttia yksityisellä sektorilla työskentelevistä haluaisi vaihtaa julkiselle puolelle ja 16 prosenttia julkisella sektorilla työskentelevistä yksityiselle puolelle.

Näillä aloilla ihmiset haluavat pysyä

Pienin vaihtamisalttius on näiden alojen ammattilaisilla:

1. Kulttuuri-, viihde- ja taidealat

2. Turvallisuusala

3. Muut liike-elämän palvelut, konsultointi ja tutkimus / Opetusala (molemmilla aloilla sama sijoitus)

4. HR ja rekrytointi

”Pieni alanvaihtohalukkuus selittyy todennäköisesti sillä, että näillä aloilla työ ja sen merkitys ovat vahva osa ihmisten identiteettiä”, Hyrkäs sanoo.

Näille aloille siirtymisestä osaajat haaveilevat

Tutkimuksen vastaajia houkuttelevat eniten nämä alat:

1. Hallinto ja yleiset toimistotyöt

2. Asiakaspalvelu

3. Teollisuus

4. Tietotekniikka ja ohjelmistokehitys

Hyrkkään mukaan yleisluontoiset toimistotyöt ja asiakaspalvelu näyttäytyvät houkuttelevina vaihtoehtoina todennäköisesti siksi, että niihin on suhteellisen helppo siirtyä ja koska ne eivät ole fyysisesti erityisen rasittavia.

”Asiakaspalvelun sijoitus on kiinnostava, sillä se on myös ala, jolta halutaan vaihtaa pois. Tämä selittyy todennäköisesti sillä, että ala on hyvin laaja ja työtehtävät vaihtelevat merkittävästi. Lisäksi moniin asiakaspalvelutehtäviin voi olla helppo siirtyä ilman koulutusta tai kokemusta.”

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!

Lataa Työnhaku Suomessa -tutkimuksen raportti.

Lue myös, miten tekoälyä käytetään työnhaussa, mitkä ovat houkuttelevimmat työnantajat hakijoiden silmissä sekä mitkä asiat turhauttavat eniten työnhaussa.

Duunitorin Työnhaku Suomessa -tutkimus toteutettiin 14.8.–12.9.2025 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa. Vastaajia oli yhteensä 3 026 eri puolilla Suomea. Aineisto kerättiin Duunitorin sivustolla ja Taloustutkimuksen verkkopaneelissa. Tulokset on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan.