Kortilla maksetaan aiempaa enemmän virtuaalisilla maksupäätteillä ja mobiilisovellusten kautta
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla tehtiin aiempaa enemmän mobiilisovelluksella käynnistettyjä korttimaksuja, yhteensä 8,1 mrd. euron arvosta. Aiempaa suurempi osa korttimaksuista tehdään virtuaalisilla maksupäätteillä samalla kun fyysisillä maksupäätteillä tehtyjen maksujen osuus on pienentynyt.

Suomalaisten pankkien ja maksulaitosten myöntämillä korteilla tehtiin vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana 1,2 mrd. maksua yhteensä 36,9 mrd. euron arvosta. Suurin osa maksujen arvosta, lähes 95 %, koostui henkilöasiakkaiden tekemistä maksuista. Henkilöasiakkaiden korttimaksut jakautuvat pääosin luotto- ja pankkikorttimaksuihin (debit-kortit). Maksujen arvosta 84 % oli pankkikorteilla tehtyä vuoden 2025 alkupuoliskolla, eikä se ole merkittävästi muuttunut viime vuosina. Luottokorteilla henkilöasiakkaat tekivät 15 % maksuista. Yritysasiakkailla ovat lisäksi yleisemmin käytössä myös maksuaikakortit, jotka muistuttavat luottokorttia, mutta joiden koko saldo on maksettava ennalta määritetyn jakson päättyessä. Vuoden 2025 ensimmäisellä puolikkaalla suurin osa yritysasiakkaiden korttimaksujen arvosta (49 %) oli maksuaikakorteilla tehtyä. Pankkikorteilla yritysasiakkaat maksoivat 46 % korttimaksujensa arvosta.
Arvolla mitattuna korttimaksuista 74 % (27,1 mrd. euroa) tehtiin fyysisillä maksupäätteillä (esim. kauppojen kassat) vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Fyysisillä maksupäätteillä tehtyjen maksujen osuus on kuitenkin viimeisten vuosien aikana pienentynyt samalla kun verkkopohjaiset maksutavat ovat yleistyneet. Puolivuosittaisen tilastoinnin alettua vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla fyysisellä maksupäätteillä tehtyjen korttimaksujen osuus oli vielä 81 %. Virtuaalisilla maksupäätteillä[1] tehtyjen korttimaksujen osuus korttimaksujen kokonaisarvosta on samassa kolmen vuoden ajassa kasvanut: vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla osuus oli 21 % (7,8 mrd. euroa), kun vielä kolme vuotta aiemmin se oli 16 %.
Maksamisen muutos näkyy myös siinä, kuinka korttia käytetään. Arvolla mitattuna 75 % korttimaksuista käynnistettiin kortilla[2] vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla, kun vastaavaan aikaan kolme vuotta sitten osuus oli vielä 88 %. Mobiilisovelluksella käynnistettyjen korttimaksujen osuus kasvoi vastaavasti jo 22 prosenttiin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.
Mobiilisovelluksella käynnistettyjen korttimaksujen määrä on kasvanut koko 2022 alkaneen tilastoinnin ajan, ja vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla maksuissa tehtiin jälleen ennätys sekä lukumääräisesti että arvolla mitattuna. Maksuja tehtiin 334 milj. kertaa yhteensä 8,1 mrd. euron arvosta. Mobiilisovelluksella käynnistettyjen korttimaksujen kasvun taustalla on kaksi tekijää: Ensinnäkin mobiilisovelluksella maksaminen on yleistynyt viime vuosien aikana. Toisaalta tilastojen laadun parannuttua on mobiilisovelluksella käynnistettyjä maksuja myös tunnistettu paremmin, mikä on kasvattanut mobiilisovelluksella käynnistettyjen maksujen kokonaisarvoa ja tarkentanut niiden alaluokittelua. Suurin osa mobiilisovelluksella käynnistetyistä korttimaksuista oli henkilöiden yrityksille tekemiä maksuja, joita tehtiin 6,1 mrd. euron arvosta vuoden 2025 alkupuoliskolla. Henkilöiden välisiä (P2P) korttipohjaisia mobiilimaksuja tehtiin 1,2 mrd. euron arvosta.
Osa tässä tiedotteessa käsitellyistä luvuista on julkaistu maksuliiketilastojen puolivuosittaisessa dashboardissa.
Lisätietoja antavat
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi.
Seuraava maksuliiketilastojen puolivuosittainen tiedote julkaistaan 4.6.2026 klo 10.
[1] Virtuaalisilla maksupäätteillä tehtyihin maksuihin lasketaan verkkokauppaan liittyvät maksutapahtumat, jotka suoritetaan internetissä (käyttäen fyysistä korttia tai mobiilisovellusta) tai mobiilisovelluksen sisällä (in-app). Nettikauppojen lisäksi virtuaalisella maksupäätteellä tehdyt maksut voivat siis liittyä esimerkiksi joukkoliikennelippujen ostoon liikenneoperaattorin sovelluksessa.
[2] Kortti käynnistystapana tarkoittaa tilanteita, joissa itse korttia käytetään fyysisellä maksupäätteellä joko sirulla tai lähimaksulla tai kortin tiedot syötetään suoraan verkkokaupan päätteelle.
Kuvat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
År 2025 beviljade övriga finansinstitut mer företagslån jämfört med året innan4.12.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Nya företagslån utbetalades både under det tredje kvartalet 2025 och från början av året fram till september betydligt mer än ett år tidigare. År 2024 utbetalades sparsamt med företagslån från övriga finansinstitut.
Vuonna 2025 muut rahoituslaitokset myöntäneet enemmän yrityslainoja kuin edellisenä vuonna4.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Uusia yrityslainoja nostettiin sekä vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä että vuoden alusta syyskuuhun mennessä merkittävästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2024 yrityslainoja nostettiin muista rahoituslaitoksista vähäisesti.
In 2025, other financial institutions granted more loans to non-financial corporations than the previous year4.12.2025 10:00:00 EET | Press release
New loans to non-financial corporations were drawn down significantly more both in the third quarter of 2025 and in January–September 2025 than one year earlier. In 2024, drawdowns of corporate loans from other financial institutions were limited.
Företagen lyfte rikligt med lån från bankerna i oktober 202528.11.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
I oktober 2025 lyfte företagen[1] nya lån[2] från banker med verksamhet i Finland för 2,4 miljarder euro, vilket är 36 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan och 52 % mer än i genomsnitt i oktober 2011–2024. I oktober gjordes mest utbetalningar[3] till företag inom industrisektorn.
Lokakuussa 2025 yrityslainoja nostettiin runsaasti pankeista28.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Lokakuussa 2025 yritykset[1] nostivat uusia lainoja[2] Suomessa toimivista pankeista 2,4 mrd. euron edestä, mikä on 36 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 52 % enemmän kuin keskimäärin lokakuussa vuosina 2011–2024. Lokakuussa eniten nostoja[3] tekivät teollisuusalan yritykset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
