Veronmaksajien kansainvälinen palkkaverovertailu: Ylimmät marginaaliverot kevenevät – Suomi vihdoin Ruotsin alapuolelle
Vuonna 2026 suomalaisen hyvätuloisen palkansaajan lisätulosta menevä marginaalivero alenee ja Suomen kilpailukyky korkeiden ansiotulojen verotuksessa kohenee suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Ruotsissa marginaalivero on 165 000 euron tulotasolla ensi vuonna 53,7 prosenttia ja Suomessa 52,3 prosenttia. Vielä vuonna 2025 marginaalivero on Suomessa tällä tulotasolla 58,2 prosenttia, mikä on toiseksi korkein 18 vertailumaan joukossa.
Palkkaverotuksen progressiivisuus on Suomessa edelleen kansainvälisessä vertailussa jyrkkää, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi Kansainvälinen palkkaverovertailu.
- Suomen huippukireiden korkeimpien marginaaliverojen tuntuva alentaminen on perusteltua jo sen takia, ettei niiden ole millään varmuudella voinut sanoa edes lisänneen verotuottoja. On selvää, että ylikireät verot ovat ehkäisseet ansioiden kertymistä, millä voi olla myös laajemmin vaikutusta innovaatioihin ja aineettoman pääomaan, toteaa selvityksen tekijä, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Suomalaisen palkkaverotuksen erityispiirre on yhä jyrkkä progressio. Perheettömän suomalaisen palkansaajan verotus on Euroopan keskitasoa vielä matalimmalla palkkatasolla. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkan noustessa, kun korkeat marginaaliverot iskevät lisäansioiden hankkimisen ja uralla etenemisen kannustimiin.
Suomessa jo keskipalkkaisen sadan euron palkankorotuksesta tai muusta tulonlisäyksestä noin puolet eli 49 euroa menee nouseviin veroihin.
- Tällä tulotasolla marginaaliveroprosentti on Suomessa edelleen Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava.
Suomi on kuluvan vuoden vertailun kuudenneksi kirein verottaja keskituloisella 52 500 euron vuosipalkkatasolla. Suomen veroprosentti ylittää Euroopan vertailumaiden keskiarvon tässä kohtaa yli kolmella prosenttiyksiköllä.
Mitä suurempia tulotasoja tarkastellaan, sitä kireämpää palkkaverotus on Suomessa vertailumaihin nähden.
Selvityksen suurimmalla tulotasolla veroprosentti on toiseksi korkein Belgian jälkeen - noin seitsemän prosenttiyksikköä kireämpi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin.
Kansainvälinen palkkaverovertailu tarkastelee palkansaajan verotusta ja palkkasidonnaisia veronluonteisia työnantajamaksuja Suomessa ja 17 verrokkimaassa. Laskelmat koskevat vuosien 2025 ja 2026 verotusta., Lisäksi selvityksessä käydään läpi vertailumaiden viimeaikaista veropolitiikkaa palkkaverotuksen osalta. Laskelmat ja grafiikat ovat saatavilla osoitteessa veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikael Kirkko-JaakkolapääekonomistiVeronmaksajat
Puh:0505364126mikael.kirkko-jaakkola@veronmaksajat.fiTietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 220 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Kuoppa täyttyy vihdoin – palkansaajan ostovoima palaamassa 2026 viimein vuoden 2020 tasolle11.9.2025 08:53:42 EEST | Tiedote
Vuonna 2026 reaalipalkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen nostavat keskituloisen palkansaajan ostovoiman vihdoin kuuden vuoden takaiselle tasolle. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008. Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020. Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden osto
Veronmaksajat budjettiriihestä: Onnistunut verolinja - ansiotulojen veroja kevennetään, ylimpiä marginaaliveroja alennetaan ja perintöverotusta korjataan2.9.2025 22:56:35 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan. -Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyises
Veronmaksajien selvitys: Hallituksen kulutusveropäätökset kiristävät verotusta 1,4 miljardia euroa vuodessa21.8.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen päättämät kulutusveromuutokset ovat kohdistuneet ennen kaikkea arvonlisäveroon. Niistä merkittävin on yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristi verotusta noin miljardilla eurolla vuodessa. Myös alennetuissa arvonlisäverokannoissa sekä valmisteveroissa on päätetty huomattavista muutoksista suuntaan ja toiseen. Tähän asti vaalikaudella päätettyjen kulutusveromuutosten tuottovaikutusten summa kiristää verotusta vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laatimasta uudesta selvityksestä Kulutusverotus meillä ja muualla 2025. Vuonna 2024 Suomessa kerättiin kulutusveroja 36,5 miljardia euroa, joka vastasi vajaata kolmannesta kaikista kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa OECD-maiden kuudenneksi korkein toissa vuonna. Kulutusverotuksen rakenne Suomessa on vähitellen muuttunut aiempaa enemmän arvonl
Veronmaksajat budjettiehdotuksesta: Menosäästöihin keskittyvä lisäsopeutus on oikein - keskituloisten verotus pysyy suunnilleen ennallaan ja ylimpiä marginaaliveroja alennetaan vihdoin6.8.2025 19:01:41 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää positiivisena valtiovarainministeriön ehdottamien miljardin euron lisäsopeutusten kohdistumista kokonaisuudessaan menosäästöihin. Vaikka yksittäisistä säästökohteista syntyy varmasti keskustelua, on olennaista, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta enää kiristetä lisää. - Koko hallituksen syyskuun budjettiriihessä on syytä edetä valtiovarainministeriön nyt paaluttamalla pelkästään menosäästöihin keskittyvällä linjalla. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinjaa Lehtinen pitää odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. - Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vu
Tänään on taksvärkkipäivä! 10.6. veronmaksaja alkaa tienata omaan kukkaroon10.6.2025 00:00:00 EEST | Tiedote
JULKAISUVAPAA 10.6.2025 klo 00.00 Tiistaina 10. kesäkuuta Suomessa vietetään perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön. Alkuvuosi on siis laskennallisesti paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Vuonna 2025 kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,1 prosenttia* suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Veronmaksajan taksvärkkipäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, jolloin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen taksvärkkipäivä on ajoittunut juhannuksen ja kesäkuun alkupuolen välille. Suomen veroaste on tänä aikana ollut noin 3– 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU15-maiden veroasteiden keskiarvo. *) V
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme