Helsingin yliopisto

Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa

Jaa

Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.

Helsingin ja Tampereen yliopiston yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkien vähintään 70-vuotiaiden vuosina 2002–2020 tapahtuneita kuolemia.

Tutkimuksen mukaan ikääntyneillä ulkomailla syntyneillä miehillä ja naisilla syöpäkuolleisuus oli kokonaisuutena matalampaa kuin Suomessa syntyneillä. Kun tarkasteltiin eri syöpätyyppejä, tämä niin sanottu ”kuolleisuusetu” havaittiin ulkomailla syntyneillä ikääntyneillä miehillä etenkin keuhko-, haima- ja eturauhassyövässä sekä leukemian ja lymfoomien osalta.

Naisten syöpäkuolemissa ulkomailla syntyneillä todettiin matalampi kuolleisuus keuhkosyövässä ja gynekologisissa syövissä.

Geenien, elintapojen ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus muokkaa riskejä

Geenien, elintapojen ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus muokkaa riskejä eri tavoin eri väestöryhmissä.

Ikääntyneillä ulkomailla syntyneillä näyttäisi olevan matalampi kuolleisuus erityisesti korkean elintason maiden tyypillisissä syövissä, kuten keuhko-, haima- ja eturauhassyövissä.

- Näiden syöpien riskitekijöihin liittyvät muun muassa ruokavalio, ylipaino sekä tupakointi ja alkoholinkäyttö, sanoo tutkija Laura Kemppainen Helsingin yliopistosta.

Ulkomailla syntyneillä korkeampi kuolleisuus vatsa-, maksa- ja virtsateiden syövissä

Ulkomailla syntyneillä havaittiin korkeampi riski kuolla vatsasyöpään, jonka riski oli kohonnut etenkin entisen Neuvostoliiton alueella syntyneillä miehillä ja naisilla. Lisäksi globaalin etelän ja idän maissa syntyneillä miehillä oli suomalaismiehiä suurempi riski menehtyä maksasyöpään. Ruotsissa syntyneillä miehillä todettiin kohonnut kuolleisuus virtsateiden syöpiin.

Tutkimustuloksia tulkittiin aiemman tutkimuksen valossa. Vatsasyöpä on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty Helicobacter pylori -bakteeriin, joka voi elää elimistössä lapsuuden altistumisesta saakka. Bakteeri on edelleen yleinen entisen Neuvostoliiton alueella, mutta ei Suomessa. Maksasyöpä voi liittyä hepatiittiviruksiin, jotka eivät ole yleisiä Suomessa syntyneiden keskuudessa. Virtsateiden alueen syövät on aiemmissa tutkimuksissa liitetty tupakointiin ja jossain tutkimuksissa myös nuuskankäyttöön, joka saattaa olla ruotsalaissyntyisten miesten kohonneen riskin taustalla.

Riskiryhmien testaaminen tärkeää

Osa syövistä liittyy bakteeri- ja virusinfektioihin, jotka voidaan todeta ja hoitaa testeillä tai verikokeilla.

- Siksi erityisesti näiden infektioiden riskiryhmien testaaminen voi vähentää vatsan ja maksan alueen syöpäkuolemia, toteaa Kemppainen.

Tutkimus tuo uutta tietoa ulkomailla ja Suomessa syntyneiden välisistä terveyseroista vanhemmalla iällä. Joissakin syöpäryhmissä havaintomäärät olivat pieniä, mikä vaikuttaa tulosten tulkintaan. Lisäksi kuolinsyiden määrittely saattaa olla ikääntyneillä epävarmaa monisairastavuuden vuoksi, ja rekisteröimätön maastamuutto voi osaltaan vaikuttaa kuolleisuusarvioihin.

Tutkimus julkaistiin Cancer Medicine -lehdessä marraskuussa. Tutkimusryhmän jäsenet toimivat Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä sekä Gerontologian tutkimuskeskuksessa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.


Lisätietoja:
Laura Kemppainen
Puh. +358 50 5560741
laura.kemppainen@helsinki.fi

Julkaisu
Kemppainen, Laura; Kemppainen, Teemu; Raitanen, Jani; Enroth, Linda; Halonen, Pauliina; Jylhä, Marja; Kouvonen, Anne; Pulkki, Jutta: Overall and site-specific cancer mortality among older migrants and nonmigrants in Finland: A population register study on all deaths, 2002–2020, Cancer Medicine, vol 14, issue 22).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye