Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan
15.12.2025 01:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea.
Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän.
Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen.
Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.

Kysely lähetettiin kaikille Areena-verkostoon kuuluville ammatillisen koulutuksen järjestäjille, ja siihen vastasi 25 järjestäjää. Kaikki vastaajat kertoivat, että heidän palveluksessaan työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä. Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat hyvinvointialueuudistuksen myötä siirtyneet hyvinvointialueille, mutta oppilaitoksilla on edelleen myös omaa hyvinvointihenkilöstöä.
Henkilöstön nimikkeiden kirjo on poikkeuksellisen laaja
Hyvinvoinnin tukemisessa työskentelevän henkilöstön nimikkeet vaihtelevat suuresti. Eniten tehtävissä toimii erilaisin nimikkein ohjaajia, valmentajia, hanketyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä. Lisäksi tehtäviä hoitavat muun muassa koordinaattorit, opinto-ohjaajat ja opettajat. Nimikkeiden moninaisuus kuvastaa työn laaja-alaisuutta ja vahvaa kytkeytymistä oppilaitosten arkeen.
Työtä tehdään pääosin osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, mutta yli kolme neljästä vastaajasta kertoo, että hyvinvointia tuetaan myös yksilöllisessä työssä. Osassa oppilaitoksia on henkilöitä, jotka keskittyvät nimenomaan yksilölliseen hyvinvoinnin tukemiseen.
Rahoitus pääosin koulutuksen järjestäjien vastuulla
Hyvinvointia tukevan henkilöstön palkkakustannukset rahoitetaan pääosin koulutuksen järjestäjien omasta rahoituksesta joko kokonaan tai yhdistettynä hankerahoitukseen. Osa rahoituksesta toteutuu myös yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten seurakuntien, kanssa.
Tarve kasvaa – yksikään ei ennakoi vähenemistä
Selvityksen keskeisin viesti on selvä: 80 prosenttia vastaajista arvioi hyvinvointia tukevan henkilöstön tarpeen ammatillisessa koulutuksessa kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän ennallaan. Yksikään koulutuksen järjestäjä ei arvioi tarpeen vähenevän.
Tarpeen kasvua voivat selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen.
Resurssit huolestuttavat, vaikka yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa koetaan hyväksi
Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa koetaan pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi (80 %). Samalla avoimissa vastauksissa nousee vahvasti esiin huoli hyvinvointialueiden riittämättömistä resursseista ja palveluihin liittyvistä viiveistä. Oppilaitokset toivovat, että palveluja ei siirrettäisi pois oppilaitosympäristöistä, ja että opiskelijat saisivat tukea mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin tarve vahvistaa soten ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Tiedonsiirtoa tulee kehittää, erityisesti ennakoivassa työssä (esim. päihde- ja terveyshaasteet). Palveluohjausta ja palvelujen muotoilua tulisi kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Kuntouttava opetus vaatii vahvempaa soten ja koulutuksen yhteistyötä
Avoimissa vastauksissa korostui myös kuntouttavan opetuksen merkityksen kasvu.
Useat vastaajat arvioivat, että kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä. Tämä voi vaatia myös lainsäädännön ja rahoituspohjan tarkastelua sekä ministeriöiden välisen yhteistyön vahvistamista.
Areena-verkosto ja Kuntaliitto ovat ehdottaneet kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta.
”Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen vuonna 2021 on tuonut näkyväksi, että kaikilla nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista heti peruskoulun jälkeen. Kasautuvat tuen tarpeet, erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset haasteet, ovat lisääntyneet, eikä nykyjärjestelmä riittävästi huomioi opiskelijoita, joille tutkinnon suorittaminen ei ole realistista ainakaan väliaikaisesti”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen.
Areena-verkosto ja Kuntaliitto pitävät tärkeänä, että kuntouttavan opetuksen mallin tarve pysyy esillä. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää koulutuksen järjestäjien, työpajojen ja hyvinvointialueiden yhteistyötä eri alueilla. Selvityksen pohjalta voisi löytyä malleja, joista voisi yhdistellä valtakunnalliseksi skaalattavissa olevia yhteistyön muotoja ja käytäntöjä. Alueelliset kokeilut ja pilottien näkyväksi tekeminen ovat nyt keskeisiä, ja tällaisia onkin jo toteutuksessa.
”Kyse on laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ei vain ammatillisen koulutuksen tai edes koulutusjärjestelmän ongelmasta. Panostuksia tarvitaan koulutuspolun kaikkiin vaiheisiin, mutta ilmiön ja huonon kehityksen kierteen pysäyttäminen vaatii laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja kehittämistä. On hyvä kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä”, Eronen korostaa.
Johtopäätös: roolien selkeyttä ja matalan kynnyksen tukea tarvitaan lisää
Selvityksen perusteella hyvinvointia tukeva työ on vakiintunut osaksi ammatillista koulutusta, mutta sen asemaa ja resursseja tulee edelleen vahvistaa. Tämä kehittäminen vaatii yhteistyötä - hyvinvointialueen tehtävien ei tule valua kuntien tai koulutuksen järjestäjien vastuulle. Toisaalta elämänhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että opiskelija pysyy kiinni opiskelussa vaikka olisikin välillä sote-palvelujen piirissä.
Keskeisimmät huomiot liittyvät:
- hyvinvointialueiden ja koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön tiivistämiseen
- tiedonsiirron parantamiseen
- matalan kynnyksen palvelujen saatavuuteen oppilaitoksissa
- riittävien resurssien turvaamiseen pitkäjänteisesti
- kuntouttavan opetuksen toimintamallien kehittämiseen
Lainsäädännön muutostarpeita ei nähty laajasti, mutta roolien selkeyttämistä ja hyvinvointia tukevan henkilöstön aseman vahvistamista pidetään tärkeänä.
Lisätiedot ja haastattelut
Ilkka Eronen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
ilkka.eronen@kuntaliitto.fi
puh. 045 138 7389
Faktaa aiemmista selvityksistä:
Kuntaliitto selvitti syksyllä 2025 hyvinvointihenkilökunnan määrää myös varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa. Perusopetuksen ja lukioiden osalta peräti 85 prosenttia kunnista ilmoitti, että niissä työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet11.2.2026 14:29:18 EET | Tiedote
Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.
Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande
Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.
Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.
Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande
Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme