Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa
16.12.2025 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Suomen julkinen talous vaatii pitkäjänteisen sopeutuspolun, sillä velkasuhde on noussut jo tasolle, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskuntamme pitkän aikavälin kestävyyttä. Nykyiset sopeutustoimet eivät riitä vaan seuraavatkin hallitukset tarvitsevat uskottavan toimintasuunnitelman. Hallituskausien yli ulottuvalle sopeutuspolulle vaaditaan laaja parlamentaarinen tuki, lisäksi myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevia on suojattava leikkauksilta.
Tänään julkaistun Etla Muistion ”Julkisen talouden sopeutus Suomessa: kansainvälisen tutkimuksen opit ja onnistumisen edellytykset” (Etla Muistio 170) mukaan kansainvälinen tutkimus osoittaa, että menoleikkauksiin painottuvat sopeutusohjelmat aiheuttavat pienemmät negatiiviset vaikutukset lyhyen aikavälin talouskasvuun kuin veronkorotuksiin perustuvat ohjelmat. Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puontin ja Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtajan VTT Juha Tervalan laatima muistio perustuu VN Tutkiva -hankkeessa tuotettuun laajempaan Etla Raporttiin (Etla Raportti 171).
– Sopeutustoimien ensisijainen tavoite pitää olla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen eli sen varmistaminen, että menot ja tulot olisivat lähellä tasapainoa ja että julkisen velan suhde bkt:hen ei enää jatka kasvuaan. Sopeutuspolitiikan onnistuminen edellyttää laajaa yhteisymmärrystä, rakenteellisia uudistuksia, kustannustason maltillista kehitystä sekä palkkapolitiikkaa, joka vahvistaa hintakilpailukykyämme, toteaa Etlan Päivi Puonti.
Sopeutuspolulle tarvitaan mukaan rakenteellisia uudistuksia ja viennin vauhdittamista
Sopeutustoimet vähentävät kokonaiskysyntää ja hidastavat lyhyellä aikavälillä talouskasvua. Siksi sopeutuspolitiikan rinnalla tarvitaan paitsi vientikysynnän kasvua, myös työllisyysastetta nostavia rakenteellisia uudistuksia. Tutkijoiden mukaan verokertymää lisääviä ja tulonsiirtomenoja vähentäviä uudistuksia voivat Suomessa olla esimerkiksi eläkeiän nosto, työllisyysastetta lisäävät toimet sekä työmarkkinoiden joustavuuden vahvistaminen.
– Euroalueen jäsenenä palkkapolitiikka on käytännössä Suomen ainoa talouspoliittinen väline, jolla voidaan vaikuttaa suoraan reaaliseen valuuttakurssiin ja lieventää sopeutuksen kielteisiä vaikutuksia tuotantoon. Toisin sanoen, Suomen hintakilpailukykyä voidaan ylläpitää palkkamaltilla siten, että palkankorotukset jäävät järjestelmällisesti muuta euroaluetta pienemmiksi, sanoo Juha Tervala.
Tervalan mukaan kustannusten, kuten palkkojen ja hintojen, on noustava euroalueen keskiarvoa hitaammin – noin yhden prosenttiyksikön verran vuodessa jokaista bkt:hen suhteutettua sopeutustoimea kohti.
Suomen reaalinen valuuttakurssi on tutkijoiden mukaan pysynyt pitkään vahvempana kuin talouden reaalinen kilpailukyky - eli tuotteiden laatu ja haluttavuus kansainvälisillä markkinoilla - antaisi aihetta. Myös Suomen vienti suhteessa bkt:hen on kasvanut selvästi heikommin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa vuosina 2004–2024, ja talouskasvumme on ollut vertailumaiden heikointa.
Palkkamaltin myötä vahvistuva vientivetoinen kasvu voisi tutkijoiden mukaan osaltaan kompensoida julkisen kysynnän supistumista ja parantaa sopeutusohjelman onnistumista.
– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sopeutusohjelmien onnistuminen perustuu usein kilpailukykyiseen reaaliseen valuuttakurssiin, eli hyvään hintakilpailukykyyn, ja nettoviennin kasvuun, huomauttaa Juha Tervala.
Nyt julkaistu tutkimus on osa valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa (VN Tutkiva), jolla tuetaan valtioneuvoston päätöksentekoa ja politiikkavalmistelua.
Liitteet (2kpl): Tervala, Juha – Puonti, Päivi: Julkisen talouden sopeutus Suomessa: kansainvälisen tutkimuksen opit ja onnistumisen edellytykset (Etla Muistio 170) & Tervala, Juha – Puonti, Päivi: Finanssipolitiikan kertoimet ja sopeutustoimien vaikutukset Suomessa: Kirjallisuuskatsaus (Etla Raportti 171).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vanhempi yliopistonlehtori, taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala, Helsingin yliopisto, p. 050 586 2968, juha.tervala@helsinki.fi
Päivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


