Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa

Jaa

Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Nyt julkaistun Etla Muistion ovat laatineet Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja VTT Juha Tervala ja Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.
Nyt julkaistun Etla Muistion ovat laatineet Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja VTT Juha Tervala ja Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.

Suomen julkinen talous vaatii pitkäjänteisen sopeutuspolun, sillä velkasuhde on noussut jo tasolle, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskuntamme pitkän aikavälin kestävyyttä. Nykyiset sopeutustoimet eivät riitä vaan seuraavatkin hallitukset tarvitsevat uskottavan toimintasuunnitelman. Hallituskausien yli ulottuvalle sopeutuspolulle vaaditaan laaja parlamentaarinen tuki, lisäksi myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevia on suojattava leikkauksilta.  

Tänään julkaistun Etla Muistion ”Julkisen talouden sopeutus Suomessa: kansainvälisen tutkimuksen opit ja onnistumisen edellytykset” (Etla Muistio 170) mukaan kansainvälinen tutkimus osoittaa, että menoleikkauksiin painottuvat sopeutusohjelmat aiheuttavat pienemmät negatiiviset vaikutukset lyhyen aikavälin talouskasvuun kuin veronkorotuksiin perustuvat ohjelmat. Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puontin ja Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtajan VTT Juha Tervalan laatima muistio perustuu VN Tutkiva -hankkeessa tuotettuun laajempaan Etla Raporttiin (Etla Raportti 171).

– Sopeutustoimien ensisijainen tavoite pitää olla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen eli sen varmistaminen, että menot ja tulot olisivat lähellä tasapainoa ja että julkisen velan suhde bkt:hen ei enää jatka kasvuaan. Sopeutuspolitiikan onnistuminen edellyttää laajaa yhteisymmärrystä, rakenteellisia uudistuksia, kustannustason maltillista kehitystä sekä palkkapolitiikkaa, joka vahvistaa hintakilpailukykyämme, toteaa Etlan Päivi Puonti.

Sopeutuspolulle tarvitaan mukaan rakenteellisia uudistuksia ja viennin vauhdittamista

Sopeutustoimet vähentävät kokonaiskysyntää ja hidastavat lyhyellä aikavälillä talouskasvua. Siksi sopeutuspolitiikan rinnalla tarvitaan paitsi vientikysynnän kasvua, myös työllisyysastetta nostavia rakenteellisia uudistuksia. Tutkijoiden mukaan verokertymää lisääviä ja tulonsiirtomenoja vähentäviä uudistuksia voivat Suomessa olla esimerkiksi eläkeiän nosto, työllisyysastetta lisäävät toimet sekä työmarkkinoiden joustavuuden vahvistaminen.

– Euroalueen jäsenenä palkkapolitiikka on käytännössä Suomen ainoa talouspoliittinen väline, jolla voidaan vaikuttaa suoraan reaaliseen valuuttakurssiin ja lieventää sopeutuksen kielteisiä vaikutuksia tuotantoon. Toisin sanoen, Suomen hintakilpailukykyä voidaan ylläpitää palkkamaltilla siten, että palkankorotukset jäävät järjestelmällisesti muuta euroaluetta pienemmiksi, sanoo Juha Tervala.

Tervalan mukaan kustannusten, kuten palkkojen ja hintojen, on noustava euroalueen keskiarvoa hitaammin – noin yhden prosenttiyksikön verran vuodessa jokaista bkt:hen suhteutettua sopeutustoimea kohti.

Suomen reaalinen valuuttakurssi on tutkijoiden mukaan pysynyt pitkään vahvempana kuin talouden reaalinen kilpailukyky - eli tuotteiden laatu ja haluttavuus kansainvälisillä markkinoilla - antaisi aihetta. Myös Suomen vienti suhteessa bkt:hen on kasvanut selvästi heikommin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa vuosina 2004–2024, ja talouskasvumme on ollut vertailumaiden heikointa.

Palkkamaltin myötä vahvistuva vientivetoinen kasvu voisi tutkijoiden mukaan osaltaan kompensoida julkisen kysynnän supistumista ja parantaa sopeutusohjelman onnistumista.

– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sopeutusohjelmien onnistuminen perustuu usein kilpailukykyiseen reaaliseen valuuttakurssiin, eli hyvään hintakilpailukykyyn, ja nettoviennin kasvuun, huomauttaa Juha Tervala.

Nyt julkaistu tutkimus on osa valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa (VN Tutkiva), jolla tuetaan valtioneuvoston päätöksentekoa ja politiikkavalmistelua.


Liitteet (2kpl): Tervala, Juha – Puonti, Päivi: Julkisen talouden sopeutus Suomessa: kansainvälisen tutkimuksen opit ja onnistumisen edellytykset (Etla Muistio 170) & Tervala, Juha – Puonti, Päivi: Finanssipolitiikan kertoimet ja sopeutustoimien vaikutukset Suomessa: Kirjallisuuskatsaus (Etla Raportti 171).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vanhempi yliopistonlehtori, taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala, Helsingin yliopisto, p. 050 586 2968, juha.tervala@helsinki.fi

Kuvat

Nyt julkaistun Etla Muistion ovat laatineet Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja VTT Juha Tervala ja Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.
Nyt julkaistun Etla Muistion ovat laatineet Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja VTT Juha Tervala ja Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.
Lataa
VTT Päivi Puonti, ennustepäällikkö, Etla
VTT Päivi Puonti, ennustepäällikkö, Etla
Lataa
VTT Juha Tervala, Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja
VTT Juha Tervala, Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.

Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.

Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.

Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye