RILin kysely paljastaa: Syrjintää kokenut 54%, häirintää 50%

RILin kyselyn vastaajista noin 46 prosenttia (v. 2023: 49 %) koki, ettei heitä ole koskaan kohdeltu eriarvoisesti tai syrjitty. Sen sijaan 54 prosenttia (v. 2023: 53 %) koki kohdanneensa eriarvoista tai syrjivää kohtelua satunnaisesti, säännöllisesti tai usein. Eniten eriarvoista kohtelua tai syrjintää olivat kokeneet varsinaiset jäsenet sekä naiset. Kun miehistä noin 71 prosenttia ei ollut koskaan kokenut eriarvoista kohtelua tai syrjintää, naisista samoilla linjoilla oli vain noin joka viides.  

Suurin osa ikävistä kokemuksista ajoittui viimeisen viiden vuoden aikajanalle, joka sisältää myös nykyhetken. Tässäkin miesten ja naisten kokemukset erosivat toisistaan selkeästi: naisten kokemuksista suurin osa oli tuoreempia.  

Kaikista eriarvoista kohtelua tai syrjintää kokeneista vastaajista epätasa-arvoista käytöstä oli koettu eniten esihenkilön taholta. Tämä korostui myös varsinaisten jäsenten vastauksissa sekä miehillä naisia enemmän.  

Suurimmaksi arvioksi eriarvoisen kohtelun tai syrjinnän syystä, vastaajat nimesivät sukupuolen ja toiseksi iän. Varsinaisilla jäsenillä ja naisilla ykkössyynä korostui sukupuoli, miehillä sen sijaan ikä. 

Sukupuolella merkitystä uralla etenemisessä

Lähes 47 % (v. 2023: 60 %) vastaajista kokee, että sukupuolella ei ole ollut vaikutusta työssä tai uralla etenemisen kannalta. Toisaalta noin 36 % (v. 2023: 27%) arvelee, että sukupuolesta on ollut oman uranousun kannalta haittaa. ja reilun viidenneksen mielestä etua.  

Naisista noin 67 % on sitä mieltä, että sukupuolesta on ollut haittaa uralla etenemisessä, miehistä tätä mieltä on vain noin 6 %. Vastaajista 60 % (v. 2023: 52 %) kokee, että miehillä on uralla etenemisessä naisia paremmat mahdollisuudet. Naisista tätä mieltä on noin 85 % ja miehistä noin 35%.  

Noin 25 % (v. 2023: 29 %) kokee mahdollisuudet yhtä hyväksi. Noin joka kymmenes (v. 2023: 16 %) ei osannut vastata kysymykseen ja noin 5 %:n mielestä (v. 2023: n. 4%) naisilla on miehiä paremmat mahdollisuudet. Miehistä tätä mieltä oli noin joka kymmenes ja naisista ei yksikään vastanneista.

Eniten häirintäkokemuksia kollegan toimesta

Vastaajista tasan puolet (v. 2023: n. 53 %) koki, ettei heitä ole koskaan kohdeltu häiritty alalla / alan töissä. Satunnaisesti, säännöllisesti tai usein häirintää oli kokenut toinen 50 % (v. 2023: n. 47 %).  

Häirintää kokeneet nimesivät sitä tehneeksi tahoksi kollegan (51 %), esihenkilön (n. 45 %), asiakkaan / sidosryhmän edustajan (n. 33%), työnantajan (n. 16 %) tai jonkun muun toimijan (n. 4%), kun vastauksia sai olla useita. 

Varsinaisilla jäsenillä häirintää oli koettu eniten kollegan taholta, seuraavaksi eniten esihenkilön. Naisilla järjestys oli kollega, esihenkilö sekä asiakas/sidosryhmän edustaja, miehillä esihenkilö, kollega ja asiakas/sidosryhmän edustaja.

Rajuja yksittäisiä kokemuksia

Yksittäisissä vastauksissa liittyen joko syrjintä- tai häirintäkohtaan nousi esille hyvin arkaluontoisia ja voimakkaita kokemuksia joko epätasa-arvoisesta kohtelusta, syrjinnästä tai häirinnästä. Vastauksissa mainittiin muun muassa seksuaalinen ahdistelu, älykkyyden aliarviointi, hyväveli-verkoston merkitys sekä ikä- ja palkkasyrjintä.  

Esille nousivat myös esimerkiksi kiusaaminen tai muu epäasiallinen käytös, perhesyyt urakehityksen esteenä tai syrjinnän syynä sekä mielipiteiden mitätöinti.

Taustaa:

• RIL ry toteutti jäsenilleen Kohti vastuullisempaa työkulttuuria-kyselyn syksyllä 2025, ensimmäinen selvitys on vuodelta 2023.  

• Vastuullisuus on tärkeässä osassa myös tällä RILin kolmivuotisella, vuonna 2025 käynnistyneellä strategiakaudella. Yksi vastuullisuuden muoto on sosiaalinen vastuu, jonka vuoksi RIL halusi selvittää jäsenistön näkemyksiä myös vastuullisen työkulttuurin osalta. 

• Kyselyssä pyrittiin selvittämään, kuinka alallamme toteutuu inklusiivinen eli yhdenvertainen ja syrjimätön työkulttuuri. Koska inklusiivisuus on vahvasti kytköksissä monimuotoisuuteen eli diversiteettiin, kyselyssä tiedusteltiin näkemyksiä myös diversiteettiasioista. 

• Kyselyyn vastasi 98 jäsentä, joista oli opiskelijoita 10,2 %, varsinaisia jäseniä noin 70,4 % ja seniorijäseniä 19,4 %.  

• Esihenkilöasemassa työskenteli noin 30 % ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa noin 90 % vastaajista.  

• Toimihenkilöinä toimistotöissä oli noin 19 %, toimihenkilönä muualla kuin toimistotöissä 2 %, asiantuntijana 44 %, keskijohdossa 16 %, johdossa 10 %, yrittäjänä 4,5, % ja jossakin muussa roolissa 4,5 %.  

• Vastaajista 52 % oli miehiä ja 47 % naisia ja 1 % muun sukupuolisia. 

Materiaalit:

Voi ladata kyselyn yhteenvedon tästä linkistä.