Tela-blogi: Rahastoinnin puute ei ole syypää YEL-maksun tasoon

Yksi viime päivinä korkeiltakin tahoilta toistetuista näkemyksistä on, että YEL:n vaikea tilanne ei ole nykyisten yrittäjien syy. Tämä onkin fakta. Samoin on fakta se, että myös työntekijän eläkelain mukainen maksu on monien mielestä liian korkea eikä sekään ole nykyisten työntekijöiden vika.

Mutta: jos sanotaan – kuten valtakunnallisesta mediasta olen kuullut – että YEL:n rahoitustilanne ei ole nykyisten yrittäjien vastuulla, mennään metsään. YEL-järjestelmä on periaatteeltaan juuri samanlainen sukupolvien väliseen vastuunkantoon pohjautuva järjestelmä kuin TyEL-järjestelmäkin: tämän päivän työssäkäyvät rahoittavat eläkkeellä olevien toimeentulon.

Vaikka se ikävää onkin, on kuitenkin syytä hyväksyä se fakta, että myös YEL-järjestelmä on rakennettu olettaen rahoitusvastuun kantajiksi kulloinkin aktiiviset sukupolvet, toisin sanoen nykyiset yrittäjät. Näinhän järjestelmä ei kuitenkaan toimi vaan valtio kustantaa suuren osan YEL:n mukaisesta eläkemenosta. TyEL-järjestelmän puolella vastuun heikkenevästä syntyvyydestä ja hankalasta väestön ikärakenteesta kantavat työnantajat ja työntekijät yhdessä, ei valtio. Toki osittainen rahastointi auttaa pitämään maksun nousua kurissa.

Rahastoinnin puutetta helppo syyttää

Se, että YEL ei ole TyEL:n tapaan osittain rahastoitu järjestelmä, ei tietenkään ole yrittäjien vika. Toisaalta menneiden vuosikymmenien päätösten arvostelu ei ole kovin hedelmällistä, koska se ei auta eläkejärjestelmien rahoittamisessa. Fakta on, että yrittäjien eläkemaksuprosentti on alennusta saavia aloittavia yrittäjiä lukuun ottamatta sama kuin TyEL:ssä. Tämä on itse asiassa hyvä ja rahoitusvastuuta kohtuullistava asia yrittäjien kannalta, koska ilman tätä maksutasojen yhdenmukaisuutta YEL-maksuprosentti olisi – juuri rahastoinnin puutteen vuoksi – paljon nykyistäkin korkeampi.

Rahastoinnin puutetta on käytetty argumenttina keskustelussa monin tavoin. Fakta on, että valtion suuri maksuosuus johtuu juuri rahastoinnin puutteesta. Ainoa eläkemenoja kattava tulonlähde YEL-järjestelmässä on maksutulo, kun TyEL-järjestelmässä maksutuloa täydentävät rahastoiduille varoille saatavat sijoitustuotot.

Sen sijaan monesti kuultu argumentti, jonka mukaan rahastoinnin puute olisi yrittäjien liian korkeiksi koettujen eläkemaksujen syy, on virheellinen. YEL-maksu on laissa määrätty samansuuruiseksi kuin osittain rahastoidun TyEL-järjestelmän maksu. Siksi YEL-maksun korkeaa tasoa ei voi perustella rahastoinnin puutteella. Maksutaso olisi joka tapauksessa sama, vaikka rahastointi olisi alusta asti ollut TyEL:n tasoista. Valtion osuus sen sijaan olisi merkittävästi pienempi, mikä toki olisi positiivinen seikka myös yrittäjien kannalta.

On selvää, että YEL-järjestelmässä on suuria ongelmia. Niiden ratkaisemista ei kuitenkaan edesauta huolimaton ja joskus jopa tarkoituksellisesti virheellinen argumentointi. Ratkaisuja on löydettävissä ja viimeksi selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksessä sellaisia on asetettu tarjolle. Valitettavasti YEL-järjestelmän vaikeudet taitavat kuitenkin tarjota niin paljon poliittisen pelin paikkoja, että kehittäminen yrittäjien ja veronmaksajien kannalta oikeaan suuntaan voi unohtua.

Telan näkemykset YEL-rahastoinnin mahdollisuuksista muistiossa

Miten yrittäjäeläkkeiden rahastointi sitten voitaisiin aloittaa? Tela valmisteli yhdessä työeläkevakuuttajien asiantuntijoiden kanssa aineistoja tuoreen YEL-selvityksen tueksi. Muistiomme rahastoinnin aloittamisen vaihtoehdoista on osa selvityksen materiaalia ja saatavilla Telan verkkosivuilla. Rahastoinnin mahdollisuuksista on myös johtajamme Antti Tanskasen ja erityisasiantuntijamme Janne Pelkosen blogikirjoituksessa ”Yrittäjäeläkkeiden haasteita ei voida enää siirtää tuleville päättäjille”.