Suomalaiset pojat saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa
Turun yliopiston tutkimuksesta selviää, että suomalaiset lapset – erityisesti pojat – saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa. Äidin psyykkiset sairaudet, raskausajan tupakointi ja se, ettei äiti ollut parisuhteessa, olivat yhteydessä lapsen suurempaan todennäköisyyteen saada ADHD-diagnoosi.
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin Suomessa vuosina 2001−2006 syntyneiden lasten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) diagnooseja: kuinka usein lapsi saa diagnoosin ja miten uusien diagnoosien määrä on muuttunut ajan kuluessa. Lisäksi selvitettiin, mitkä varhaiset riskitekijät lisäävät lapsen ADHD-diagnoosin saamisen todennäköisyyttä.
Tutkimusaineisto koostui vuosina 2001–2006 syntyneiden 341 632 lapsen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyntien diagnoositiedoista.
Pojista 6,4 % ja tytöistä 1,5 % oli saanut ADHD-diagnoosin siihen vuoteen mennessä, kun täyttivät 12 vuotta. Diagnoosi asetetaan keskimäärin 8 vuoden iässä.
Perusterveydenhuollossa asetettujen ADHD-diagnoosien osuus verrattuna erikoissairaanhoidon diagnooseihin kasvoi ajan myötä. Perusterveydenhuollon diagnooseja on tallennettu rekistereihin vasta vuodesta 2011 eteenpäin. ADHD-diagnoosien määrä kasvoi kuitenkin jo tarkastellessa pelkkiä erikoissairaanhoidon diagnooseja ja niitä lapsia, joista oli kaikki perusterveydenhuollon tiedot.
Syyt diagnoosien määrän lisääntymiseen moninaisia
Äidin psyykkiset sairaudet raskauden ja lapsen varhaisten elinvuosien aikana, raskausajan tupakointi ja se, ettei äiti ollut parisuhteessa, olivat yhteydessä lapsen suurempaan todennäköisyyteen saada ADHD-diagnoosi lapsuusiässä, erityisesti jos lapsi oli alle 8-vuotias. Nämä riskitekijät eivät lisääntyneet ajan kuluessa, mutta äitien psyykkisten häiriöiden diagnooseissa oli lievää nousua.
– ADHD-diagnoosien määrän lisääntymisen syyt ovat todennäköisesti moninaisia, ja voivat liittyä esimerkiksi parempaan tietoisuuteen ADHD:sta ja psyykkisistä häiriöistä, ympäristön ja yksilön ominaisuuksien välisen epäsuhdan kasvuun sekä lisääntyneeseen terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen ja käytäntöjen muuttumiseen, kertoo Turun yliopiston tutkijatohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marika Leppänen.
ADHD-diagnoosien asettamisessa on myös lapsuusiässä selvä sukupuoliero, kun vuosi vuodelta yhä useampi poika saa ADHD-diagnoosin, mutta tyttöjen ADHD-diagnoosit viivästyvät usein nuoruusikään.
– Tämä voi liittyä siihen, että tyttöjen oirekuva ei aina ole tyypillinen, eikä sisällä esimerkiksi merkittävästi hyperaktiivisuutta, minkä vuoksi häiriötä voi olla vaikeampi tunnistaa lapsuusiässä ulospäin näkyvän käytöksen avulla, tutkija pohtii.
Tutkimuksen tulokset puoltavat sitä, että lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluiden tarjoajien tulisi turvata riittävät resurssit ja osaaminen lapsen oireiden arvioihin, jotta perheen kokonaiskuormitusta, muiden häiriöiden mahdollisuutta ja epäselviä oirekuvia saadaan riittävän hyvin tutkittua yli- tai alidiagnostiikan välttämiseksi ja oikeanlaisen avun löytämiseksi. Perusterveydenhuollon lisääntynyttä roolia ADHD-diagnostiikassa ja -hoidossa olisi myös tärkeä tutkia lisää lasten hoidon laadun kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin Sosiaali– ja terveysministeriön tukemassa NEPSOS-hankkeessa.
Tutkimusartikkeli on julkaistu JCPP Advances -lehdessä 12.11.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marika LeppänenTutkijatohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäriTurun yliopisto
marika.leppanen@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/marika-leppanenMax KarukiviNuorisopsykiatrian professoriTurun yliopisto
max.karukivi@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/max-karukiviTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Rahapeliriippuvuus näkyy aivojen neurobiologisina muutoksina15.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että rahapeliriippuvuuteen liittyy muutoksia aivojen itsehillintä- ja palkitsemisjärjestelmissä. Useita aivokuvantamismenetelmiä yhdistävä tutkimus tarjoaa uutta tietoa rahapeliriippuvuuden biologiasta ja mahdollisuuksia hoidon kehittämiseen.
Väitöstutkimus syventää ymmärrystä merkityksellisyydestä Viktor Franklin ajattelun avulla13.1.2026 10:30:00 EET | Tiedote
KTM Mia Salo tutkii väitöskirjassaan merkityksellisyyden kokemusta ja merkityksellistä työtä. Viktor Franklin ajatteluun perustuen väitöstutkimus esittää, että eksistentiaalisena kokemuksena merkityksellisyydessä on keskeistä tietoinen pyrkimys totuudellisuuteen sekä ymmärrys siitä, mikä on arvokasta.
Väitös: Pienten vauvojen RS-virusinfektiot aiheuttavat huomattavasti enemmän sairaalahoitoja kuin aiemmin on luultu9.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitettiin, että RS-viruksen aiheuttamat sairaalahoidot ovat alle kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla jopa kaksi kertaa yleisempiä kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu.
Vakava sairastuminen johtaa pitkäaikaisiin ansiotulojen menetyksiin – maahanmuuttajat kärsivät Suomessa syntyperäisiä enemmän8.1.2026 11:45:15 EET | Tiedote
Vakava sairastuminen voi vähentää työntekijältä ansiotuloja tuhansilla euroilla vuodessa. Muutos on selvästi voimakkaampi maahanmuuttajilla kuin syntyperäisillä suomalaisilla. Näin osoittaa Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuore tutkimus Journal of Migration and Health -lehdessä.
Vastasyntyneiden suoliston mikrobiperäiset molekyylit voivat vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen riskiin7.1.2026 11:56:18 EET | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt vahvaa näyttöä siitä, että suolistomikrobien tuottamat yhdisteet voivat ohjata immuunijärjestelmän kehitystä varhaislapsuudessa. Havainnot tuovat uutta tietoa siitä, miten suolistomikrobiston varhainen kehitys voi vaikuttaa autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme