Koulutuksen eriytyminen on pysäytettävä

Koulu ei tasoita lasten taustoista johtuvia eroja niin hyvin kuin ennen. Lapsen osaamiseen ja koulupolkuun vaikuttaa esimerkiksi perheen taloudellinen tilanne ja se, mille paikkakunnalle lapsi sattuu syntymään. Lapsiasianeuvottelukunta on syksyllä saanut tilannekatsauksen oppimisen tuen muutoksesta ja lasten yhdenvertaisesta oikeudesta koulutukseen.

Kansakunnan sivistys, laadukas koulutus ja vahva osaaminen ovat olleet Suomen menestyksen perusta. Olemme syystäkin ylpeitä Suomen koulujärjestelmästä ja siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä koulussa ja opiskella niin pitkälle kuin haluaa. Signaaleja koulutuksen yhdenvertaisuuden heikentymisestä on viime vuosina kuitenkin tullut yhä enemmän. Lapsiasianeuvottelukunta sai tilannekuvaa asiasta syksyn kokouksissaan (oppimisen tuen uudistus 11.9. ja oppilaan taustan vaikutukset oppimiseen 13.11.) ja pohti keinoja eriarvoistumisen pysäyttämiseen.

Oppilaiden väliset ja alueelliset osaamisen erot ovat kasvussa

Suomessa on viime vuosina tehty paljon erilaisia lainsäädännöllisiä uudistuksia koulutusjärjestelmään, puhumattakaan valtakunnallisista ja paikallisista kehittämishankkeista.

– Tiedämme varsin vähän koulutusuudistusten todellisista vaikutuksista. Emme siis tiedä edes sitä, onko uudistuksista ollut haittaa vai hyötyä. Kuntien toiminnan arviointi perustuu itsearviointiin, aluehallintovirastot valvovat vain kanteluiden perusteella ja tutkimukset eivät tarkastele tilannetta kovinkaan kattavasti. Se vähä, mitä koulutuksen yhdenvertaisuudesta tällä hetkellä tiedetään, aiheuttaa kuitenkin syytä huoleen, kertoo tutkimusohjaaja, KTT Hannu Karhunen Työn ja talouden tutkimuskeskus Laboresta.

Suomessa lasten koulupolkuja määrittävät yhä enemmän esimerkiksi perheiden taloudellinen tilanne ja se, mille paikkakunnalle ja mihin päin Suomea lapsi sattuu syntymään. Heikosti toimeen tulevista perheistä tulevilla yläkoululaisilla on oppimisen arviointien ja Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan monella tavalla muita heikompi tilanne.

Kuntien väliset erot heijastuvat lasten oppimiseen

Yhtenä ratkaisuna koulutuksen eriytymiseen Suomessa on otettu käyttöön uusi oppimisen tuen malli perusopetuksessa. Se tuli voimaan tämän lukuvuoden alusta alkaen.

– Valtakunnallisia uudistuksia tehtäessä on erittäin tärkeää huomioida, että kunnilla on hyvin erilaiset lähtökohdat viedä läpi uudistuksia, kuten oppimisen tuen uudistusta. Vaarana onkin, että esimerkiksi kuntien valtionosuusleikkaukset heijastuvat suoraan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen huomautti lapsiasianeuvottelukunnan keskustelussa.

Sote-uudistuksen jälkeen lasten ja nuorten palvelut ovat yksi kuntien tärkeimpiä tehtäviä ja samalla merkittävimpiä menoeriä. Kuntatalous on monessa kunnassa hankalassa jamassa ja esimerkiksi työttömyyden kasvusta aiheutuu kunnille tällä hetkellä arvioitua suurempia kustannuksia. Säästötoimien kohteeksi voikin entistä herkemmin joutua varhaiskasvatus ja perusopetus, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia lasten ja perheiden tulevaisuuteen.

– Koulutuksen eriytyminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys, joka vaatii välittömiä toimia. Kielteinen kehitys voidaan vielä pysäyttää. Tilanteen seuraaminen eri puolilla Suomea riittävän kattavasti on välttämätöntä, jotta lasten yhdenvertaisuus voidaan turvata, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.

– Koulutus on tärkeää myös koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Koulutuksen yhdenvertaisuus ja korkea osaaminen ovat tärkeitä voimavarojamme. On meidän kaikkien etu, että niistä pidetään tiukasti kiinni.

*******

Skolan jämnar inte ut skillnader som beror på barns bakgrund lika bra som tidigare. Barnets kompetens och skolgång påverkas till exempel av familjens ekonomiska situation och på vilken ort barnet råkar födas. Barnombudsmannadelegationen har på hösten fått en lägesrapport om förändringen i stödet för inlärning och om barnens jämlika rätt till utbildning.

Nationens bildning, högklassig utbildning och hög kompetens har utgjort grunden för Finlands framgång. Vi är med rätta stolta över det finländska skolsystemet och över att alla har lika möjligheter att klara sig i skolan och studera så långt de vill. Under de senaste åren har det dock kommit allt fler signaler om att jämlikheten inom utbildningen har försämrats. Barnombudsmannadelegationen fick en lägesbild av ärendet under sina möten på hösten (reformen av stödet för inlärningen 11.9 och hur elevens bakgrund påverkar inlärningen 13.11) och funderade på metoder för att stoppa ojämlikheten.

Skillnaderna i kunskaper mellan elever och mellan regioner ökar

I Finland har man under de senaste åren genomfört många olika lagstiftningsreformer i utbildningssystemet, för att inte tala om riksomfattande och lokala utvecklingsprojekt.

– Vi vet mycket lite om de verkliga effekterna av utbildningsreformerna. Vi vet alltså inte ens om reformerna har varit till skada eller nytta. Utvärderingen av kommunernas verksamhet grundar sig på självutvärdering, regionförvaltningsverken övervakar endast på basis av klagomål och undersökningarna granskar inte situationen särskilt heltäckande. Det lilla man för närvarande vet om jämlikhet i utbildningen orsakar dock anledning till oro, berättar forskningshandledare, Ek.Dr. Hannu Karhunen vid Forskningscentralen för arbete och ekonomi Labore.

I Finland bestäms barnens studieväg i allt högre grad av till exempel familjernas ekonomiska situation och på vilken ort och i vilken del av Finland barnet föds. Enligt utvärderingarna av inlärning och resultaten från Enkäten om skolhälsa har högstadieelever från familjer med svag ekonomi på många sätt en sämre situation än andra.

Skillnaderna mellan kommunerna återspeglas i barnens inlärning

Som en lösning på differentieringen inom utbildningen i Finland har en ny modell för stöd av inlärningen införts i grundskolan. Den trädde i kraft i början av detta läsår.

– När riksomfattande reformer genomförs är det mycket viktigt att beakta att kommunerna har väldigt olika utgångspunkter för att genomföra reformer, såsom reformen av stödet för inlärning. Risken är att till exempel kommunernas nedskärningar av statsandelarna direkt återspeglas i ordnandet av småbarnspedagogiken samt förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen, påpekade Kommunförbundets utvecklingschef Jarkko Lahtinen i diskussionen med barnombudsmannadelegationen.

Efter social- och hälsovårdsreformen är tjänsterna för barn och unga en av kommunernas viktigaste uppgifter och samtidigt en av de största utgiftsposterna. Den kommunala ekonomin är besvärlig i många kommuner och till exempel den ökade arbetslösheten orsakar kommunerna för närvarande större kostnader än beräknat. Sparåtgärder kan allt oftare riktas mot småbarnspedagogik och grundläggande utbildning, vilket kan ha långtgående konsekvenser för barns och familjers framtid.

– Differentieringen av utbildningen är en viktig samhällspolitisk fråga som kräver omedelbara åtgärder. Den negativa utvecklingen kan fortfarande stoppas. Det är nödvändigt att följa situationen på olika håll i Finland på ett tillräckligt heltäckande sätt för att trygga likabehandlingen av barn, betonar barnombudsman Elina Pekkarinen.

– Utbildning är också viktigt för hela Finlands framtid. Jämlik utbildning och hög kompetens är viktiga resurser för oss. Det ligger i allas vårt intresse att vi håller fast vid dem.