Eläkeläisten työskentelyn kasvu pysähtynyt
15.12.2025 09:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.

Työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt Suomessa tasaisesti viimeiset parikymmentä vuotta. Eläketurvakeskuksen (ETK) tilaston mukaan koko viime vuoden aikana työssä käyneitä eläkeläisiä oli yli 180 000. Heistä lähes 100 000 oli alle 68-vuotiaita.
Muutaman viime vuoden sisällä on tapahtunut kuitenkin käänne. Työnteko vanhuuseläkkeellä ei ole enää kasvanut.
– Viime vuoden lopussa teki töitä 81 000 vanhuuseläkeläistä. Määrä laski muutamalla tuhannella edellisvuodesta. Kun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee, ja työssä jatketaan entistä pidempään, eläkkeellä työskentely vähenee, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo.
Kannisto painottaa, että eläkeläisten työnteko ei ole yhtä säännöllistä kuin muiden, joten se vaihtelee kuukausittain. Kesällä työssä ollaan vähemmän ja talvikaudella hieman enemmän.
Eläkeiän nousu ja heikko suhdanne vaikuttavat
Pitkän kasvun pysähtyminen ei ole tullut asiantuntijalle täysin yllätyksenä. Eläkeiän nousu vaikuttaa tilastoihin, mutta kasvun pysähtyminen kertoo myös heikentyneestä suhdanteesta.
– Kun pitkäksi venynyt taantuma on heikentänyt työllisyyttä koko väestössä, se on heijastunut myös eläkeläisten työmahdollisuuksiin.
Huonoksi tilannetta ei kuitenkaan voi väittää. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on edelleen noussut, kun yhä useampi jatkaa työntekoa entiseen tapaan vanhuuseläkkeen alaikärajan täytettyään.
– Meillä on merkittävä työvoimapotentiaali 65–70-vuotiaissa. Tässä ikäryhmässä on sekä työuran pidentäjiä että työtä tekeviä eläkeläisiä. Tämän ikäryhmän työnteko on avainasemassa, jos ikääntyneet halutaan pitää työmarkkinoilla.
Vanhuuseläkeläisistä töissä käyvät pääasiassa alle 70-vuotiaat
ETK:n tilastojen mukaan vanhuuseläkeläisistä töitä tekevät eniten 65–68-vuotiaat. Näistä ikäryhmistä käy töissä 7 000–8 000 vanhuuseläkeläistä.
Puolen vuoden työskentelykään ei ole enää harvinaisuus.
– Vuonna 2024 alle 68-vuotiaat vanhuuseläkkeensaajat tekivät töitä keskimäärin reilun kuuden kuukauden ajan. 70-vuotiaat eläkeläiset tekivät töitä keskimäärin reilun viiden kuukauden ajan, Kannisto laskee.
Vanhemmissa ikäluokissa työskentely on harvinaisempaa. 80-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä enää noin tuhat tekee töitä.
Mitä vanhemmista ikäryhmistä puhutaan, sitä pienempi osuus ikäluokan elossa olevista on miehiä. Silti vanhemmissa ikäryhmissä työssä käyvistä eläkeläisistä enemmistö on miehiä.
Entistä suurempi osa eläkeläisten tuloista kertyy työstä
Työnteon yleistyminen näkyy eläkeläisten tulorakenteessakin. ETK:n erikoistutkija Anu Polvinen on tarkastellut tutkimuksessaan alle 80-vuotiaiden vanhuuseläkeläisten työssäkäyntiä ja tuloja vuosina 2010, 2016 ja 2023.
Vuonna 2023 joka viides vanhuuseläkeläinen sai palkka- tai yrittäjätuloja vähintään 500 euroa vuodessa. Lähes joka kymmenes sai työskentelystä tuloja yli 10 000 euroa.
– Palkka- ja yrittäjätulojen osuus eläkeläisten bruttotuloista on kasvanut. Vuonna 2023 työskentelystä saatavien tulojen osuus oli keskimäärin neljännes, kun taas vuonna 2010 vastaava osuus oli noin viidennes, kun tarkastellaan yli 500 euroa vuodessa työtuloja saaneita, Polvinen kertoo.
Johtajat ja yrittäjät työskentelevät eläkkeellä muita useammin
ETK:n tutkimuksen mukaan vanhuuseläkkeellä työskentelevät muita useammin korkeammin koulutetut ja parempituloiset.
– Suurin osa vanhuuseläkkeellä työskentelevistä käy työssä muiden kuin taloudellisten syiden vuoksi, vaikka lisätuloillakin on merkitystä.
Reilun vuosikymmenen aikana vanhuuseläkkeellä työssäkäynti on kasvanut kaikilla koulutusasteilla, mutta erityisesti keskiasteen koulutuksen suorittaneilla ja keskituloisilla.
– Ammattiryhmistä yleisimmin työskentelivät johtajat, erityisasiantuntijat, maanviljelijät ja yrittäjät, Polvinen sanoo.
Tiesitkö? Eläkkeellä työskentelystä kertyy uutta eläkettä
Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansiosta.
Uusi eläke pitää hakea erikseen. Sen saa maksuun, kun eläkevakuuttamisen yläikäraja täyttyy. Tämä ikäraja on ensi vuonna 69 vuotta.
Eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkaa. Siksi tarvitset kaksi verokorttia, jos työskentelet eläkkeellä ollessasi – toisen eläkettä ja toisen palkkaa varten.
Aiheesta lisää
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2232
Erikoistutkija Anu Polvinen, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2218
Tilasto: Eläkeläisten työnteko (Etk.fi) Tutkimusjulkaisu: Vanhuuseläkkeellä työskentelyn yleisyys ja merkitys bruttotuloille vuosina 2010, 2016 ja 2023. Eläketurvakeskuksen analyyseja 12/2025 (Julkari.fi)
Työskentely eläkkeellä (Työeläke.fi)
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden työhistoria on lyhyt – masennus yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille15.1.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Näin työeläkkeet muuttuvat vuonna 202617.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.
Lönerna stiger – de ungas inträde på arbetsmarknaden försvårades20.11.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Löntagarnas medianinkomst var i fjol 3 208 euro i månaden, en ökning med 3,3 procent från året innan. Den goda inkomstutvecklingen överskuggas dock av att det blivit svårare för unga att komma in på arbetsmarknaden. Antalet nya arbetspensionsförsäkrade har sjunkit med tio procent per år, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) lönestatistik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
