Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin
17.12.2025 06:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.

Tutkimus perustuu Jyväskylän yliopistossa toteutettuun Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -pitkittäistutkimukseen, jossa samoja, alun perin keskisuomalaisia henkilöitä on seurattu jo yli 50 vuoden ajan. Tutkimuksessa tarkasteltiin 159 osallistujan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta 27, 42, 50 ja 61 vuoden iässä sekä metabolisen oireyhtymän ilmenemistä 61-vuotiaana. Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa useiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasautumista, kuten suurentunutta vyötärönympärystä, kohonnutta verenpainetta, heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa sekä epäedullisia veren rasva-arvoja.
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme vapaa-ajan liikunnan kehityskulkua: pysyvästi aktiivinen, aktiivisuutta lisännyt ja pysyvästi inaktiivinen. Pysyvästi aktiiviset henkilöt liikkuivat useita kertoja viikossa jo nuoresta aikuisuudesta lähtien, kun taas aktiivisuutta lisänneet ylsivät samaan tasoon vasta keski-iässä. Pysyvästi inaktiiviset liikkuivat keskimäärin korkeintaan kerran viikossa koko aikuisuuden ajan.
Riski metaboliseen oireyhtymään moninkertaistuu
Liikunnallisesti inaktiivisilla henkilöillä oli lähes nelinkertainen ja aktiivisuutta lisänneillä noin kaksinkertainen riski metaboliselle oireyhtymälle myöhäisaikuisuuden alussa verrattuna aktiivisiin henkilöihin. Erot kuitenkin pienenivät, kun huomioitiin osallistujien sen hetkinen liikunta-aktiivisuus 61 vuoden iässä.
“Pitkäaikaisella liikunnalla on selvä yhteys parempaan metaboliseen terveyteen, mutta tuloksemme osoittavat, että myös myöhemmällä iällä harrastettu liikunta tukee terveyttä. Erityisesti lihaskuntoharjoittelu näyttäisi olevan tärkeä tekijä myöhäisaikuisuuden metabolisen terveyden kannalta”, korostaa tutkijatohtori Tiina Savikangas.
Lihaskuntoharjoittelulla terveyshyötyjä myöhäisaikuisuudessa
Pitkäaikainen vapaa-ajan aktiivisuus linkittyi erityisesti alhaisempaan vyötärönympärykseen ja parempiin veren rasva-arvoihin verrattuna aikuisuuden aikana vähemmän liikkuneisiin. Myös näiden yksittäisten riskitekijöiden osalta erot pienenivät, kun nykyinen liikunta otettiin huomioon. Säännöllisesti lihaskuntoharjoittelua ja työmatkaliikuntaa harrastaneilla oli enemmän hyvää HDL-kolesterolia, minkä lisäksi lihaskuntoharjoittelua harrastaneilla oli keskimäärin pienempi vyötärönympärys kuin näitä liikuntamuotoja harrastamattomilla.
Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön dosentti Eero Haapala muistuttaa, että tulokset tukevat laajempaa näyttöä liikunnan merkityksestä läpi elämän:
“Liikunnan terveyshyödyt eivät rajoitu yhteen elämänvaiheeseen. On tärkeää kannustaa ihmisiä pysymään aktiivisina, mutta yhtä tärkeää on viestiä, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.”
Tutkimusjulkaisu perustuu psykologian laitoksella aloitettuun ja pitkään toteutettuun ja sittemmin liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa jatkettuun Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -pitkittäistutkimukseen. Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 159 miestä ja naista, jotka osallistuivat viimeisimmässä aineistonkeruuvaiheessa vuosina 2020–21 terveystarkastukseen. Vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden useutta arvioitiin kyselyllä 27, 42, 50 ja 61 vuoden iässä. Säännöllistä rasittavan liikunnan, lihaskuntoharjoittelun ja työmatkaliikunnan harrastamista sekä työn fyysistä kuormittavuutta arvioitiin kyselyillä ja haastattelulla. Metabolisen oireyhtymän osatekijät – vyötärönympärys, HDL-kolesteroli-, triglyseridi- ja verensokeripitoisuudet sekä systolinen ja diastolinen verenpaine – määritettiin terveystarkastuksessa ja paastoverinäytteestä. Lisäksi otettiin huomioon osallistujien käyttämä lääkitys. Henkilöt, joilla vähintään kolmen osatekijän kriittinen raja-aro ylittyi, määritettiin metabolinen oireyhtymä. Pitkittäistutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia. Lisäksi tämän julkaisun valmistelua rahoitti Juho Vainion säätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä:
Savikangas, T., Kokko, K., Ahola, J., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Reinilä, E. & Haapala, E. A. (2025). Leisure-Time Physical Activity Trajectories across Adulthood and Cardiometabolic Risk at the Beginning of Late Adulthood – A Prospective Cohort Study.
Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta lisätietoa:
Lapsesta aikuiseksi: Elämänkaaren aikana muotoutuvat yksilölliset kehityspolut elämänsiirtymiin 60-vuotiaana (LAKU/TRAILS) | Jyväskylän yliopisto
Lisätietoja:
Tiina Savikangas
tiina.m.savikangas@jyu.fi
+358505696125
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen näkee aivot avaimena oppimiseen ja hyvinvointiin17.4.2026 08:31:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston monitieteisen aivotutkimuksen professori Tiina Parviainen tarkastelee tutkimuksissaan niin lapsen aivojen ainutlaatuista kehitystä kuin sitä, miten kehon fysiologiset signaalit muovaavat kokemuksia ja mielen hyvinvointia.
Jyväskylän yliopisto uudistaa opettajankoulutusta – Suomen ensimmäisenä opettajankoulutuksen työelämäprofessorina aloittaa KT Olli Luukkainen16.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on perustanut Suomen ensimmäisen opettajankoulutuksen työelämäprofessuurin. Tehtävään 15.4.2026 alkaen kutsutun KT, kouluneuvos Olli Luukkaisen tavoitteena on tulevaisuuden opettajuuden ja opettajankoulutuksen suuntaaminen ja yhteiskehittäminen. Erityiskohteena on uusien opettajien työuran alkuvaihe. ”Opettajan työn muuttuminen vaatii muutosta myös opettajankoulutuksessa”, sanoo vuosikymmeniä opetuksen kentällä eri tehtävissä vaikuttanut Luukkainen.
Jyväskylän yliopistoon 40 uutta aloituspaikkaa kauppakorkeakouluun ja luonnontieteellis-teknillisille aloille15.4.2026 14:30:00 EEST | Tiedote
Tiede- ja kulttuuriministeri osoitti yliopistoihin lisäaloituspaikkoja yhteensä 595 paikan verran. Lisäaloituspaikoista Jyväskylän yliopistoon kohdistuu yhteensä 40 paikkaa. Paikat kohdistuvat matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, informaatioteknologian tiedekuntaan ja kauppakorkeakouluun. Lisäykset toteutetaan syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään kolme nuorta huippututkijaa15.4.2026 08:02:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin kolme tutkimushankerahoitusta erittäin kilpaillusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Tutkimus: Päättöarvioinnin kriteerit ohjaavat kriittiseen ajatteluun ja tiedon käyttämiseen – arvosanan 5 kriteereissä parannettavaa14.4.2026 07:25:00 EEST | Tiedote
Päättöarvioinnin kriteerit tukevat oppilaiden kykyä käyttää tietoa omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa kuitenkin, että arviointikriteerit tarjoavat tähän hyvin erilaiset lähtökohdat arvosanojen 5 ja 9 välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme