Lääkärintutkimus etäyhteydellä

Suomen perusterveydenhuolto on vakavassa kriisissä. Lääkäripula, pitkät hoitojonot ja hyvinvointialueiden talouspaineet ovat heikentäneet hoitoon pääsyä laajasti. Tilastojen mukaan yli 31 000 potilasta on odottanut yli kuusi kuukautta ei-kiireetöntä hoitoa, ja yhteensä hoitoa jonottavia on yli 160 000. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi kuuluu EU-maihin, joissa hoitoon pääsyn ongelmat ovat yleisimpiä: yli 12 prosenttia suomalaisista kertoo jääneensä ilman tarvitsemiaan terveyspalveluja pitkien odotusaikojen, kustannusten tai etäisyyksien vuoksi.

Hoitaja-avusteisessa etädiagnostiikassa potilas asioi hoitajan vastaanotolla, jossa hoitaja auttaa etälääkäriä tekemään kliinisen tutkimuksen digitaalisilla tutkimusvälineillä. Mallissa lääkärin ei tarvitse olla fyysisesti potilaan kanssa samassa paikassa, mikä mahdollistaa lääkärityön joustavamman organisoinnin ja resurssien tehokkaamman käytön erityisesti alueilla, joilla lääkärien saatavuus on heikkoa.

Etädiagnostiikka on jo käytössä Suomessa laajasti Inarista Helsinkiin yli 20 paikkakunnalla sekä julkisessa terveydenhuollossa että yksityisillä lääkäriasemilla.

Etädiagnostiikkaa päivittäin käyttäville sairaanhoitajille marraskuussa 2025 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan toimintamalli koetaan selkeänä vastauksena perusterveydenhuollon kuormitukseen. Hoitajien mukaan malli hyödyntää hoitotyön osaamista aiempaa laajemmin, sujuvoittaa vastaanottoja ja parantaa hoidon saatavuutta ilman, että potilasturvallisuus tai hoidon laatu heikkenee.

Etädiagnostiikka nähdään erityisen merkittävänä ratkaisuna alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja lääkäripalvelut rajallisia. Toimintamalli ei muuta lääketieteen perusperiaatteita: teknologia ei tee diagnooseja, vaan lääkäri vastaa hoitopäätöksistä. Kyselyn perusteella hoitaja-avusteinen etädiagnostiikka nähdään osana laajempaa terveydenhuollon rakennemuutosta.

Etädiagnostiikka ollaan jo tuomassa ns. Omply-ratkaisuna myös suoraan kodeista tapahtuvaksi hoidoksi, jossa lääkäri voi tehdä kliinisen arvion etänä potilaan kotona käytettävien tutkimuslaitteiden avulla. 

Samalla asiantuntijat kritisoivat hyvinvointialueiden hitautta ja jäykkiä rakenteita, jotka hidastavat uusien toimintamallien käyttöönottoa tilanteessa, jossa perusterveydenhuolto tarvitsisi nopeita ja vaikuttavia ratkaisuja.