Erton kysely: Kolmannes esihenkilöistä ei selviydy työturvallisuustehtävistään

Työssä jaksaminen ja psykososiaalinen turvallisuus linkittyvät kiinteällä tavalla työkykyyn. Vuonna 2024 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 5 468 henkilöä.  

Esihenkilö jaksamisen avaintekijä 

Jos työuria halutaan entisestään pidentää, pitää työssä jaksamisen edellytyksiä parantaa muun muassa tukemalla esihenkilöitä heidän työturvallisuustyössään. 

Erton yksityisen sektorin toimihenkilöiden työolokyselyssä lähes kolmannes (30 %) esihenkilöistä vastaa, ettei selviä työturvallisuuteen liittyvistä töistään niin hyvin kuin haluaisi. Alaisista yli kolmannes (36 %) vastaa, että esihenkilö ei heidän mielestään suoriudu työturvallisuustehtävistään niin hyvin kuin pitäisi.  

"Esihenkilöt ovat työssä jaksamisen edistämisen avaintekijöitä. Se, että noin kolmasosa esihenkilöistä ja alaisista kokee, ettei esihenkilö selviä haluamallaan tavalla työssä jaksamiseen liittyvistä tehtävistään, on todella hälyttävää ja vaarallista. Tähän on pakko saada muutos", sanoo Toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen. 

Mitä esihenkilöt tarvitsevat?  

Esihenkilöiden ja alaisten näkemykset ovat yhteneväiset: esihenkilö tarvitsee aikaa, koulutusta, parempaa tiedonkulkua ja selkeät valtuudet voidakseen edistää nykyistä paremmin työhyvinvointia. 

Esihenkilöt ilmoittavat tarvitsevansa enemmän aikaa esihenkilötyölle (48 % vastaajista), yleistä koulutusta esihenkilötyöhön (37 %), parempaa tiedonkulkua johdon taholta (36 %) ja selkeämpää omaa roolia/valtuuksia (36 %). Alaiset kokevat esihenkilönsä tarvitsevan enemmän aikaa esihenkilötyölle (49 % vastaajista), yleistä koulutusta esihenkilötyöhön (35 %), parempaa tiedonkulkua johdon taholta (32 %) ja selkeämpää omaa roolia/valtuuksia (29 %).  

"Erto esitti viime kesänä uuden esihenkilön työturvallisuuskorttikoulutuksen käynnistämistä Työturvallisuuskeskuksessa. Koulutukselle on huutava tarve. Toivottavasti tällainen koulutus alkaa mahdollisimman nopeasti", vetoaa Aaltonen ehdotukseen positiivisesti suhtautuneeseen Työturvallisuuskeskukseen.  

Hyvä esihenkilötyö ja ammatillinen koulutus parantavat työssä jaksamista 

Erton työolokyselyssä selvitettiin esihenkilöiden tarpeiden lisäksi yleisesti palkansaajan työssä jaksamista. 

Noin kuusi kymmenestä (58 %) palkansaajasta ilmoittaa työssä jaksamisensa pysyneen viimeisen vuoden ennallaan. Kolmasosalla (33 %) työssä jaksaminen on heikentynyt ja joka kymmenennellä (10 %) parantunut. Työssä jaksamisen parantumisen syynä mainitaan yleisimmin työpaikan, johtamisen tai tehtävänkuvan muutos.  

"Jaksamisen parantuminen liittyi lähes poikkeuksetta muutoksiin työpaikalla. Selkeä ykkönen jaksamisen parantumisessa on ollut työpaikan vaihtaminen", toteaa Aaltonen kyselyn tuloksia. 

Kysyimme myös, mikä parantaisi eniten työssä jaksamistasi. Yleisimmiksi keinoiksi työssä jaksamisen parantamiseksi mainittiin ammatillinen lisäkoulutus (25 % vastaajista), esihenkilön tuki (22 %), työtuntien vähentäminen (21 %) ja työmäärän vähentäminen (19 %). 

"Oman työn osaaminen parantaa työssä jaksamista. Suomessa työnantajan kustantamaan koulutukseen käytetty työaika on kuitenkin romahtanut jopa puoleen tällä vuosituhannella. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työnantajan tarjoamaan henkilöstökoulutukseen osallistumisen mediaanityöpäivämäärä laski vuonna 2024 vuodesta 2023 kolmanneksen, eli kolmesta kahteen päivään. Eurooppalaisittain koulutukseen käytetty työaika on Suomessa poikkeuksellisen vähäinen. Työelämän murroksessa tarvittaisiin osaamisen lisäämistä erityisesti koulutuksella", sanoo Aaltonen.  

Ammatillisen osaamisen tärkeys osana työssä jaksamista on noussut aiemmissakin Erton kyselyissä tärkeimmäksi työssä jaksamisen avaintekijäksi.   

Erto kehottaa työnantajia panostamaan sekä esihenkilöiden tukemiseen että henkilöstökoulutukseen. Erto esitti 24.5.2025 Työturvallisuuskeskukselle valtakunnallisen esihenkilöiden työturvallisuuskorttikoulutuksen käynnistämistä. Työhyvinvointi ja osaaminen eivät ole kustannus, vaan investointi tuottavuuteen ja pidempiin työuriin. 

Toimihenkilöliitto Erton yksityisen sektorin työolokysely toteutettiin 1.–15.10.2025 ja siihen saatiin 3 028 vastausta. Vastaajista 12 prosenttia oli esihenkilöitä. Tiedotteen lähteinä on käytetty työolokyselyn lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometria 2025 ja Eläketurvakeskuksen tilastoja.