Muuttuvat ruokaidentiteetit muokkaavat elintarvikealaa

Suomalaista ruokakulttuuria ovat muuttaneet viime vuosina ennen kaikkea yksilölliset valinnat. Samalla kun suomalaiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota ruokansa terveellisyyteen, yhä useampi noudattaa myös erilaisia arvo- tai kulttuuripohjaisia ruokavalioita.  

ETL:n jäsenkyselyn mukaan suomalaiset elintarvikealan yritykset ottavat erilaiset ruokaidentiteetit aktiivisesti huomioon kehittäessään tuotteitaan ja valikoimiaan. Peräti 81 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että erilaisten tarpeiden, arvojen ja identiteettien huomioiminen on vaikuttanut tuotekehitykseen.

Monet yritykset ovat esimerkiksi lisännet kasvisten osuutta valmisruuissa ja tuoneet markkinoille uusia, täysin kasviperäisiä valmisruokavaihtoehtoja. 

– Suomalainen elintarviketeollisuus on aivan Euroopan huippua siinä, miten suuren osan liikevaihdostaan se käyttää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. TKI-panostusten myötä Suomi on noussut kestävän elintarviketuotannon kärkimaaksi. Tämä näkyy kuluttajille laajana vaihtoehtojen kirjona eri tuoteryhmissä ja mahdollistaa myös entistä yksilöllisemmät valinnat. Haasteena on varmistaa, että vaihtoehdot ovat kaikkien saavutettavissa, vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón Elintarviketeollisuusliitosta sanoo. 

Monimuotoisuus näkyy myös joulupöydässä 

ETL:n aiemmin tänä vuonna tilaaman tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa sekasyöjiä, jotka syövät sekä kasvi- että eläinperäistä ruokaa. 62 prosenttia vastaajista kertoo syövänsä tai kokeilevansa usein kasvisruokia ja vain 22 prosenttia sanoo olevansa haluton kokeilemaan uusia kasvisruokia. Vegaanisia tai erilaisia vegetaristisia ruokavalioita noudattaa tutkimuksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista. 

Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan kasvipohjaisten tuotteiden kulutus on varsin polarisoitunutta: niiden suosio on erityisen suurta nuorissa ikäluokissa ja kaupungeissa, ja huomattavasti vähäisempää vanhemmissa ikäluokissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Tärkein ruuan ostopäätöksiin vaikuttava tekijä on tutkimuksen mukaan kuitenkin edelleen hinta. 

– Monimuotoisemmat identiteetit näkyvät myös suomalaisten joulupöydissä. Perinteiset ja uudet herkut sopivat tarjoiltavaksi rinnakkain, jotta jokainen voi valita omaan identiteettiinsä ja makutottumuksiinsa sopivaa, vastuullisesti tuotettua kotimaista ruokaa, Satumaija Levón sanoo. 

ETL:n jäsenkysely toteutettiin marraskuussa 2025. Kyselyyn osallistui 23 liiton jäsenyritystä. Elintarvikealan vastuullisuusmielikuvia kartoittava tutkimus toteutettiin tammikuussa 2025, ja siihen vastasi 1 000 suomalaista. Tutkimuksen toteutti Iro Research. PTT:n kysely toteutettiin elo–syyskuussa 2025, ja siihen vastasi 1 197 suomalaista. Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri.