EU:n sydänterveyssuunnitelma kepittää ruoka-alaa kannustamisen sijaan
EU:n tuoreessa sydän- ja verisuoniterveyssuunnitelmassa tunnistetaan hyvän ravitsemuksen merkitys sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Esitetyt keinot aiheuttavat kuitenkin murhetta alan yrityksille, sillä sen sijaan että ne kannustaisivat innovointiin ja alan kilpailukyvyn vahvistamiseen, ruuan prosessointi nostetaan tikun nokkaan vailla perusteita.

EU on jo pitkään kannustanut vahvasti elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamiseen. Siksi onkin ristiriitaista, että tiedonannossa prosessointi koetaan ravitsemuslaatua heikentävänä.
Kuluttajien hyvinvointi ohjaa tuotekehitystä
Suomessa elintarviketeollisuus on jo vuosikymmenet jalostanut eli prosessoinut ruokia ja juomia parantaakseen niiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Yritykset ovat esimerkiksi vähentäneet suolaa ja sokeria sekä parantaneet rasvan laatua, lisänneet täysjyvää, kuitua ja kasvisten osuutta tuotteissa.
Suomalaiset ruoka- ja juoma-alan yritykset ovat myös suositusten mukaisesti vapaaehtoisesti täydentäneet elintarvikkeita esimerkiksi D-vitamiinilla tai käyttäneet jodioitua suolaa kansallisten ravitsemushaasteiden selättämiseksi.
Tuotekehitystyö edellyttää pitkäjänteisyyttä, sillä kuluttajien makutottumukset muuttuvat hitaasti. Muutokset ainesosissa vaikuttavat myös elintarvikkeiden rakenteeseen, säilyvyyteen ja teknologisiin ominaisuuksiin.
Ravintosisältö merkitsee, ei prosessointi
Sydänterveyssuunnitelmassa puhutaan “ultraprosessoiduista” elintarvikkeista. Termi perustuu niin sanottuun NOVA-luokitteluun, jolla ei kuitenkaan ole tieteellistä perustetta ja jota tiedemaailmakin kritisoi.
Kyseisen luokittelun mukaisesti monet perinteiset elintarvikkeet kategorisoidaan ultraprosessoiduiksi, kuten myös ravitsemuslaadultaan parannellut tuotteet ja uudet innovatiiviset, kestävää kehitystä edistävät elintarvikkeet.
Prosessoinnin aste ei kuitenkaan määritä elintarvikkeen tai juoman terveysvaikutuksia. Terveyden kannalta keskeistä on ruuan ravintosisältö. Monipuolinen, kasvispainotteiden ruokavalio yhdessä ruokailon, liikunnan ja riittävän unen kanssa ovat avainasemassa myös sydänterveyden parantamisessa.
Ristiriita EU-politiikassa kulminoituu nyt kuluttajan lautaselle ja voi johtaa siihen, että kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla olevia elintarvikkeita rangaistaan. Monet tuotteet, jotka epätarkan määritelmän mukaan olisivat ultraprosessoituja – kuten täysjyväleivät ja kasvissäilykkeet – ovat tärkeä osa terveellistä ja kohtuuhintaista ruokavaliota.
Eteenpäin paremmalla sääntelyllä, tutkimuksella ja vuoropuhelulla
Sydänsuunnitelman mukaan komissio aikoo selvittää verotuksellisia keinoja ravitsemuksen parantamiseksi. Myös markkinoinnin säädöksiä kiristettäisiin.
Elintarvikeala tarvitsee kannusteita edistääkseen kohtuuhintaisten ja terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta. Ravitsemus ei parane, jos ruoka-ala säädellään hengiltä.
Tarvitaan parempaa säätelyä, esimerkiksi nopeampia hyväksymisprosesseja innovatiivisten ja terveellisempien tuotteiden tuomiseksi markkinoille, sekä ravitsemusväitteiden sääntöjen päivitystä. Nykyisessä säädösympäristössä on hankalaa tuoda esiin tuotteen parempaa ravintosisältöä.
EU-politiikassa painottuvat tällä hetkellä kilpailukyky ja innovaatiot. Myös ruoka-alalle nämä ovat tärkeitä painotuksia. Tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin tarvitaan EU-rahoitusinstrumentteja. On ensiarvoisen tärkeää, että julkinen ja yksityisen sektori sekä tiedemaailma käyvät tiivistä ja avointa vuoropuhelua ravitsemuksen saralla. Suomessa meillä on siihen hyvät eväät.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marleena TanhuanpääJohtajaETL
Elintarvikelainsäädäntö, ravitsemus, t&k, Elintarvikepäivä, Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö
Tietoa julkaisijasta
Elintarviketeollisuusliitto on ruoka-alan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Edustamme Suomessa toimivia ruoka- ja juomayrityksiä. Tavoitteenamme on uudistuva ja vetovoimainen ruoka-ala, joka luo hyvinvointia koko Suomeen.
Elintarviketeollisuusliiton toiminnan piirissä olevat noin 600 yritystä kattavat kaikki elintarviketeollisuuden toimialat ja elintarviketeollisuuden tuotannon Suomessa lähes kokonaan.
Elintarviketeollisuus on Suomessa kolmanneksi suurin teollinen toimiala, joka työllistää 44 000 henkeä. Ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä toimii kaikkialla maassamme.
Koko ruoka-ala (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja ruokapalvelut) työllistää Suomessa yhteensä 320 000 henkeä, kun välilliset vaikutukset lasketaan mukaan.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elintarviketeollisuusliitto ry
Kutsu medialle: Minä lautasella – miten ruokavalinnat heijastavat identiteettiä?10.12.2025 11:05:30 EET | Kutsu
Tervetuloa Elintarviketeollisuusliiton joulupuurotilaisuuteen kuulemaan ajatuksia siitä, miten elintarvikealan tulisi reagoida toiminnallaan ja viestinnällään arvoihin, kulttuuriin ja henkilökohtaiseen identiteettiin liittyviin muutoksiin.
Kai Gyllström jatkaa ETL:n hallituksen puheenjohtajana24.11.2025 16:03:21 EET | Tiedote
Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on valinnut tänään syyskokouksessaan hallituksen vuodelle 2026.
Elintarviketeollisuudessa hyvä pöhinä – investoinnit ja työpaikat kasvoivat21.11.2025 08:59:06 EET | Tiedote
Suomalaisen elintarviketeollisuuden kannattavuuden elpyminen näkyy investointien ja työpaikkojen kasvuna. Alan yritykset arvioivat suotuisan kehityksen jatkuvan myös ensi vuonna, vaikka toimintaympäristö on edelleen epävarma ja kuluttajien kysyntä nahkeaa.
Muistuskutsu medialle: Elintarviketeollisuuden kasvu ja työllisyys – tuoreita tuloksia ja näkymät vuodelle 202618.11.2025 09:32:16 EET | Kutsu
Elintarviketeollisuuden vipuvaikutus työllisyyteen on eri toimialoista suurin, joten alan kasvulla on kokoaan suurempi merkitys kansantaloudelle. Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannon elpyminen alkoi viime vuonna. Kesällä kuulimme positiivisia uutisia alan investoinneista. Millainen tilanne nyt? Entä miltä näyttää vuosi 2026? Miten Suomen ruuan hintakehitys vertautuu naapurimaihin?
Kutsu medialle: Elintarviketeollisuuden kasvu ja työllisyys – tuoreita tuloksia ja näkymät vuodelle 202614.11.2025 09:01:11 EET | Kutsu
Elintarviketeollisuuden vipuvaikutus työllisyyteen on eri toimialoista suurin, joten alan kasvulla on kokoaan suurempi merkitys kansantaloudelle. Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannon elpyminen alkoi viime vuonna. Kesällä kuulimme positiivisia uutisia alan investoinneista. Millainen tilanne nyt? Entä miltä näyttää vuosi 2026? Miten Suomen ruuan hintakehitys vertautuu naapurimaihin?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme