Tuore väitöstutkimus avaa näkökulmia ihmiskeskeisyyteen suomalaisessa koirakulttuurissa
Suomalainen koirakulttuuri heijastaa vahvasti ihmisten näkökulmia, mutta merkkejä koirien paremmasta huomioimisesta on jo nähtävissä. FM Ate Tervosen väitöstutkimus osoittaa, että koirat ovat vahvasti ihmisten ja kulttuurin muovaamia. Ihmiset säätelevät koirien perimää jalostuksella sekä ohjaavat koirien käyttäytymistä kulttuurisin perustein. Lisäksi kulttuuriset käsitykset koirista ja erilaisista koirista vaikuttavat voimakkaasti koirasuhteisiin.
”Koiria voidaan ajatella elävinä kulttuurituotteina. Ne eroavat kuitenkin muista kulttuurituotteista, kuten kirjallisuudesta ja arkkitehtuurista siten, että ne ovat eläviä ja mielellisiä eläimiä, joiden olemukseen ja hyvinvointiin kulttuuri ja suhde ihmisiin vaikuttavat voimakkaasti”, Tervonen sanoo.
Tutkimus soveltaa kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä koirien kulttuurisuuden ja suomalaisen koirakulttuurin tarkasteluun. Se keskittyy kolmeen kulttuuriseen ilmiöön, jotka erityisesti vaikuttavat koiriin: rotukoiratuotantoon, koirankoulutukseen ja kulttuurisiin kuvastoihin, jotka tuottavat, pitävät yllä ja haastavat käsityksiä koirista, vaikuttaen siten koirasuhteisiin sekä koirien kohteluun.
”Ihmiskeskeisyys hallitsee kaikkia kolmea ilmiötä. Erityisesti rotukoirien terveysongelmat ja koirankoulutuksessa käytetty väkivalta ovat olleet viime vuosina esillä julkisessa keskustelussa. Inhimilliset halut ja mieltymykset ohittavatkin monesti koirien hyvinvoinnin, ja koirana olemisen tila on varsin ahdas”, Tervonen sanoo.
Koirien monimuotoisuus kertoo kulttuurisista kytköksistä
”Kulttuuriseen luonteeseen kuuluu myös vaihtelu. Koirat ovat ulkomuodoltaan ja käyttäytymiseltään maailman monimuotoisin eläin, mikä johtuu niiden erilaisista kulttuurisista kytköksistä. Erilaisissa kulttuurisissa yhteyksissä koiria voidaan pitää muun muassa omaisuutena, esineenä, luotettavana kumppanina, uhkana ihmisille tai tuholaisena”, Tervonen täsmentää.
Tutkimuksessa nostetaan esiin myös koirien toimijuutta: ne eivät ole vain passiivisia vallankäytön kohteita, vaan toimijoita, jotka vaikuttavat koirasuhteissa esimerkiksi koulutusmetodien valintaan. Tutkimus paljastaa myös kehitystä kohti koirakeskeisempää kulttuuria ja käytäntöjä, jotka huomioivat koirat ja niiden yksilöllisyyden paremmin.
FM Ate Tervosen kirjallisuuden väitöskirja Koirakulttuurin ihmiskeskeisyys. Rotukoiratuotannon, koirankoulutuksen ja kulttuuristen kuvastojen vaikutuksia koiriin tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 20.12.2025 klo 12 alkaen Päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjinä toimivat dosentti Nora Schuurman (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto. Tilaisuus on avoin kaikille.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_107266
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ate TervonenVäitöskirjatutkija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
ate.j.tervonen@jyu.fiReetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinto 2025 Joni Kettuselle18.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosäätiö on päättänyt luovuttaa vuoden 2025 Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinnon toimitusjohtaja, psykologian tohtori Joni Kettuselle. Firstbeat Oy:n perustaja Joni Kettunen johtaa yhtiönsä kahta liiketoimintaa, huippu-urheilua ja hyvinvointia.
Väitös: Verkkokauppoihin uppoutuminen voi auttaa rentoutumaan – tutkijan vinkit auttavat välttämään epäterveet käytösmallit verkko-ostoksilla18.12.2025 08:55:00 EET | Tiedote
KTM Tiina Kaletonin väitöstutkimus tarkastelee immersiota verkkokaupassa kuluttajan näkökulmasta. Immersio eli uppoutuminen tai mukaan tempautuminen ostoksiin voi auttaa rentoutumaan ja tekemään harkittuja päätöksiä, mutta aiheuttaa myös esimerkiksi ahdistusta jatkuessaan liian pitkään. Verkkokauppojen elementit myös ruokkivat negatiivista käytöstä painostamalla nopeisiin ostopäätöksiin.
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme