Helsingin yliopisto

Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä

Jaa

Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Terveydenhuollon suorituskyvyllä tarkoitetaan  tutkimuksessa  sitä, kuinka hyvin se saavuttaa tavoitteensa – väestön terveyden parantamisen, väestön odotuksiin vastaamisen ja kustannusten oikeudenmukaisen jakamisen väestön kesken.

Helsingin yliopistoon tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että terveydenhuollon suorituskyky on sidoksissa niiden rahoitukseen ja organisointiin. COVID-19-pandemiasta suoriutuivat paremmin ne maat, joissa terveydenhuollon julkinen rahoitus oli korkeampaa ja resurssit, esimerkiksi sairaalapaikkojen suurempi määrä, olivat paremmat kuin maat, joissa yksityisen rahoituksen osuus oli suurempi ja resurssit niukemmat. Koronaan liittyvä kuolleisuus oli Suomessa muihin kehittyneisiin maihin verrattuna alhaisimpien joukossa.

Lisäksi väitöskirjassa havaittiin, että maissa, joissa julkinen rahoitusosuus oli korkeampaa, kansalaiset olivat tyytyväisempiä terveydenhuoltoon. Nämä tulokset viittaavat eriarvoisuuteen hoitoon pääsyssä.

- Vahva julkinen rahoitus edistää universaalia hoitoon pääsyä ja heijastaa yhteiskunnan sitoutumista terveysriskien torjuntaan. Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on keskeistä terveydenhuollon suorituskyvyn parantamisessa, sillä näin pystytään paremmin tarjoamaan yhdenvertaista hoitoa kaikille, väitöskirjatutkija Iris Moolla Helsingin yliopistosta toteaa.

Kansallisessa asenneilmapiirissä terveydenhuoltoon oltiin vähiten tyytyväisiä

Tutkimus tuo lisäksi esiin, että terveydenhuollon suorituskyky ei riipu ainoastaan terveydenhuollon rakenteista vaan myös laajemmista yhteiskunnallisista tekijöistä, kuten kansallisesta asenneilmapiiristä, luottamuksesta poliittisiin instituutioihin sekä maiden taloudellisista resursseista.

Tärkeimpänä havaintona oli, että kansalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoa kohtaan määrittivät kansalliset asenneilmapiirit, eli se, miten eri maiden kansalaiset arvioivat yhteiskunnan instituutioiden suorituskykyä yleisesti. Esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa kansalaiset olivat tyytymättömämpiä terveydenhuoltoon kuin muita yhteiskunnan instituutioita kohtaan.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että pohjoiseurooppalaiset arvioivat terveydenhuollon toimivan heikommin kuin muut yhteiskunnalliset instituutiot, tai että kansalaiset ovat yleisesti tyytyväisiä yhteiskuntiensa toimijoihin ja terveydenhuoltoa koskeva tyytyväisyys ei poikkea kansallisesta normaalitasosta, Moolla arvioi.

Kaikkein tyytymättömämpiä terveydenhuoltoon olivat taloudellisista vaikeuksista tai heikosta terveydestä kärsivät

Kansalaisten tyytyväisyys terveydenhuoltoon oli korkeampaa maissa, jotka pyrkivät vähentämään kansalaistensa sosiaalisia riskejä. Näille maille olivat tyypillisiä suuremmat sosiaali- ja terveysmenot, jotka heijastavat niiden yleistä vaurautta ja resursseja. Tyytyväisempiä terveydenhuoltoon Euroopassa ovat länsi- ja pohjoiseurooppalaiset ja tyytymättömämpiä itäeurooppalaiset.

Lisäksi väitöskirjassa havaittiin eroja eri sosiaaliryhmien tyytyväisyydessä terveydenhuoltoon, ja kaikkein tyytymättömämpiä terveydenhuoltoon olivat ne kansalaiset, joilla oli taloudellisia vaikeuksia tai heikko terveys. Nämä erot viittaavat siihen, että hoitoon pääsy ei ole yhdenvertaista eri kansalaisryhmien välillä.

Artikkeliväitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka tutkivat terveydenhuoltojärjestelmien ja yhteiskuntien rakenteiden yhteyttä terveydenhuollon suorituskykyyn kehittyneissä maissa. Osatutkimukset on julkaistu kansainvälisissä tiedejulkaisuissa vuosina 2021-2025.

Väitöskirjan aineisto hyödynsi laajoja tilastoaineistoja, kuten European Social Survey, Maailman terveysjärjestö, OECD, Maailmanpankki ja Our World in Data -tietokantoja. Väitös tarkastettiin marraskuussa Helsingin yliopistossa.

Julkaisu: The Role of Institutional Structures in Healthcare System Performance: Evidence from Developed Countries

Lisätietoja:

Iris Moolla
Puh. 044 250 6303
iris.moolla@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye