Hyvinvointialueiden palkkaus uudistuu – muutos koskee noin 200 000:ta palkansaajaa

Sosiaali- ja terveysalalla päästiin joulun alla ratkaisuun uudesta palkkausjärjestelmästä, josta on neuvoteltu useita vuosia. Neuvotteluosapuolet, eli Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat KT, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Julkisen alan unioni JAU ry, hyväksyivät ratkaisun 17.12.2025.

Uusi palkkausjärjestelmä tulee käyttöön kahdessa hyvinvointialueiden suurimmassa työ- ja virkaehtosopimuksessa, Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksessa SOTE-sopimuksessa ja Hyvinvointialueiden yleisessä työ- ja virkaehtosopimuksessa HYVTESissä.

Uudistus koskee noin 200 000:ta työntekijää ja viranhaltijaa hyvinvointialueilla ja -yhtymissä.

Heitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaaliohjaajat, terveydenhoitajat, osastonsihteerit, sosiaalityöntekijät ja laitoshuoltajat sekä hallinnon ja ruokapalvelujen henkilöstö. Jatkossa heidän palkkauksensa määräytyy tehtävän vaatiman osaamisen ja vastuun mukaan.

– Tunnelmat ovat helpottuneet pitkän neuvottelu-urakan jälkeen. Kyseessä on merkittävä uudistus, joka parantaa sote-alan ammattien vetovoimaa ja lisää palkkauksen kannustavuutta, sanoo KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas.

Tavoitteena parantaa julkisen alan vetovoimaa

Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisen työn arvostusta ja parantaa alan vetovoimaa. Uusi järjestelmä on aiempaa läpinäkyvämpi ja kannustaa työntekijöitä kehittymään urallaan.

Uudistus ei koske lääkäreitä eikä vielä tässä vaiheessa pelastajia ja muuta teknistä alaa. Lääkäreiden palkkausta uudistettiin jo aiemmin, ja teknisen alan neuvottelut vielä jatkuvat.

Uudistuksen toimeenpanoon käytetään kunta- ja hyvinvointialan sopimuksissa jo aiemmin sovittuja palkkaeriä, jotka on tarkoitettu palkkauksen kehittämiseen.

Palkkaus perustuu osaamiseen ja vastuuseen

Uudessa tasopalkkajärjestelmässä henkilöstön palkkaus perustuu tehtävän vaatimaan osaamisen ja vastuun tasoon. Vastuun ja osaamisen tasoja on kolme tai neljä: A, B, C ja joissakin ammattiryhmissä D.

Esimerkiksi sosiaalityöntekijöille tulee neljä eri palkkatasoa tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun mukaan.

Uuden tasopalkkajärjestelmän perusajatuksena on, että samassa ammatissa toimivien henkilöiden osaamiset ja vastuut vaihtelevat. Uusi järjestelmä huomioi tämän palkassa ja palkitsee lisävastuusta sekä -osaamisesta.

Uutena elementtinä on tasolisä, jota maksetaan sovituista lisävastuista, kuten esimerkiksi opiskelijan ohjauksesta.

– Järjestelmä on aiempaa läpinäkyvämpi, sillä tasopalkan perusteet ovat avoimesti kaikkien tiedossa, kertoo KT:n sote-alasta vastaava neuvottelujohtaja Jenni Aaltonen.

Kenenkään palkka ei laske

Tasopalkka korvaa aiemmin maksetun tehtäväkohtaisen palkan. Tasopalkan päälle maksetaan entiseen tapaan muita palkanosia, kuten työkokemuslisää ja henkilökohtaista lisää.

Uudistus velvoittaa työnantajia valtakunnallisesti. Osana uudistusta on sovittu valtakunnallisista vähimmäistasopalkoista kullekin osaamisen ja vastuun tasolle. Kenenkään palkka ei uudistuksen vuoksi laske, mutta osalla se nousee.

Hyvinvointialueet ja -yhtymät ottavat uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöön SOTE-sopimuksessa 1.10.2026 ja HYVTESissä 1.1.2027. Vastaavasta uudistuksesta on saavutettu neuvottelutulos myös KT:n sote-alan yritysjäsenille, mutta niiden osalta tulos vaatii vielä lopullisen hyväksynnän.

Vastaavasta palkkausuudistuksesta sovittiin kunta-alalla noin vuosi sitten. Kunta-alalla tasopalkkajärjestelmä koskee useimpia muita ammattiryhmiä, mutta ei esimerkiksi koulujen opettajia ja teknisen alan henkilöstöä.