Hyvinvointialueet ovat lisänneet sote-alan harjoittelupaikkoja – reuna-alueille on vaikea saada harjoittelijoita

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n selvityksen mukaan lähes kaikki työnantajat (83 %) ovat lisänneet paikkojen määrää, vaikka säästöpaineet heikentävät mahdollisuuksia siihen. Hyvinvointialueet tarjoavat vuosittain kymmeniätuhansia harjoittelupaikkoja sote-alan opiskelijoille. Vuonna 2025 paikkoja oli kyselyn mukaan yli 50 000. Paikkojen tilastoinnissa on ollut ongelmia, joten niitä on todennäköisesti ollut vieläkin enemmän.

– Sote-alan harjoittelupaikat ja harjoittelijat jakautuvat epätasaisesti alueille. Paikoin harjoittelupaikoista on pulaa, mutta paikkoja jää myös käyttämättä, koska harjoittelijoita on vaikea saada hyvinvointialueiden reuna-alueille. Jos harjoittelupaikat ja harjoittelijat eivät löydä toisiaan, resursseja menee hukkaan, summaa KT:n työmarkkinatutkija Riikka Krause kyselyn tuloksia.

KT teki kyselynsä keväällä 2026. Kyselyllä saatiin tietoa sote-alan toisen asteen tutkintoja, ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistotutkintoja opiskelevien harjoitteluista. Näihin kuuluvat esimerkiksi lähihoitajat, sairaan- ja terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät ja psykologit. Lääkäriopiskelijat rajattiin kyselyn ulkopuolelle.

Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut sote-alan harjoittelupaikkojen järjestämistä

Työnantajien mukaan harjoitteluiden ohjaus, koordinointi ja laadun varmistaminen vievät paljon työaikaa. Harjoittelijoita ohjataan aina muun työn ohessa, ja osa vastaajista toivoi ohjaukseen lisää aikaa.

– On huolestuttavaa, että esimerkiksi lähihoitajakoulutukseen hakeutuvien ja sieltä valmistuvien ei-oppivelvollisten aikuisten osuus on vähentynyt merkittävästi. Tähän on vaikuttanut aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, hyvinvointialueiden tiukka taloustilanne sekä se, että hyvinvointialueet eivät voi palkata oppisopimussuhteisiin uusia koulutettavia, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka.

KT:n mukaan kehitys on ristiriidassa sen kanssa, että sote-alalle tarvitaan lähivuosina paljon uusia työntekijöitä ja nuorten pääsyä työelämään halutaan nopeuttaa.

Osa kyselyyn vastanneista kertoi, ettei valtion työnantajille maksama koulutuskorvaus nykyisellään kata harjoittelun todellisia kustannuksia. Lisäksi hyvinvointialueet pitävät tärkeänä, että korvaus ulotettaisiin koskemaan kaikkia harjoitteluja. Nyt työnantajat eivät saa korvauksia toisen asteen opiskelijoiden koulutussopimusten mukaisista harjoitteluista.

Harjoittelupaikkojen koordinointiin tarvitaan yhteinen järjestelmä

Hyvinvointialueet toivovat yhteistä kansallista järjestelmää harjoittelupaikkojen koordinointiin. Nyt eri koulutusasteet käyttävät eri järjestelmiä. Yhteisen järjestelmän avulla voitaisiin ennakoida paikkojen tarvetta sekä seurata harjoitteluiden toteutumista.

– Yhteinen järjestelmä palvelisi myös raportointia. Kysely osoitti, että tilastoinnissa on isoja puutteita, etenkin toisen asteen eli esimerkiksi lähihoitajien harjoittelupaikkoihin liittyen, kertoo Krause.

Puutteellinen kielitaito lisää ohjauksen tarvetta

Hyvinvointialueet toivovat myös tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Osa kyselyyn vastanneista arvioi, että opettajien osallistuminen harjoitteluiden tukemiseen on vähentynyt merkittävästi.

Myös kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu on selvästi lisännyt ohjauksen ja koordinoinnin tarvetta. Joidenkin opiskelijoiden puuttuva tai riittämätön suomen kielen taito kuormittaa ohjaajia ja vaatii erityistä osaamista sekä paneutumista ohjaustyöhön.

KT on esittänyt hallitusohjelmatavoitteissaan, että kansainvälisiin tutkinto- ja koulutusohjelmiin sisällytettäisiin pakolliset suomen tai ruotsin kielen opinnot. Tämä sujuvoittaisi sekä työharjoitteluja että siirtymistä työmarkkinoille. Lisäksi KT pitää välttämättömänä, että sote-alalle luodaan kansallinen kielikoulutusmalli sekä oma ammatillista kielitaitoa mittaava kielitutkinto.

Fakta:

•  KT toteutti kyselynsä sote-alan harjoittelupaikoista 30.3.–26.4.2026.  
• Kysely koski sote-alan opiskelijoiden harjoittelupaikkoja lukuun ottamatta lääkäriopiskelijoita, joiden harjoittelut rajattiin ulkopuolelle.
• Kyselyyn vastasivat hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät. Vastauksia saatiin 23 organisaatiosta, ja vastausprosentti oli 92.
• Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden henkilöstömäärä vastaa 96 prosenttia hyvinvointialan henkilöstömäärästä.
• Kaikkiin kysymyksiin ei saatu vastauksia kaikilta vastaajilta. Useat vastaajat kertoivat puutteista harjoittelupaikkojen tilastoinnissa.