WORM-hanke julkaisee ohjeet kestävään jätehuoltoon humanitaarisessa toiminnassa

Kenttäsairaalat ovat kriisinhallinnassa keskeisessä roolissa, mutta ne tuottavat myös monimutkaisia jätevirtoja. Jopa 15 prosenttia jätteestä on vaarallista, ja nykyiset käytännöt, kuten sääntelemätön poltto sekä fossiilipohjaisten materiaalien sopimaton hävittäminen, voivat vahingoittaa sekä kansanterveyttä että ympäristöä.

WORM-hanke on määritellyt standarditoimintamenettelyt, joiden tavoitteena on tuoda kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteet osaksi humanitaarista logistiikkaa.

– Tavoitteenamme oli tehdä jätehuollosta keskeinen toiminnallinen osa humanitaarista toimitusketjua, ei vain jälkiajatus, sanoo Virva Tuomala, tutkijatohtori Kauppakorkeakoulu Hankenilla. Nämä menettelyt tarjoavat käytännön työkaluja jätteiden vähentämiseen uudelleenkäytön, kierrätyksen ja vastuullisen hävittämisen keinoin – avoimesti ja turvallisesti.

Kaksi keskeistä viitekehystä standarditoimintamenettelyille

Standarditoimintamenettelyt kattavat kaksi kriittistä osa-aluetta. Ensinnäkin ne keskittyvät ohjeisiin tuotteiden tehokkaasta käytöstä, laitteiden käyttöiän pidentämisestä sekä kierrätys- ja korjausjärjestelmien luomisesta operaatioiden aikana. Toisaalta tarvitaan myös selkeitä vaiheita, jotta kestävät jätehuoltokäytännöt jatkuvat, kun kenttäsairaalat luovutetaan paikallisille kumppaneille.

– Kenttäsairaalat lahjoitetaan usein operaation jälkeen, joten on ratkaisevan tärkeää, ettei kestävän kehityksen periaatteet lopu siihen, Tuomala selittää. Haluamme, että luovutusprosessi varmistaa jätehuollon vastuut ja että paikalliset kumppanit voivat jatkaa näiden standardien noudattamista.

Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan selkeää dokumentaatiota, tietoisuuskampanjoita paikallisten sitouttamiseksi sekä tarkastuksia, joilla varmistetaan, että lahjoitettu laitteisto voidaan korjata.

Kiertotalouteen perustuva humanitaarinen toiminta voi olla kustannustehokasta

WORM on myös laatinut hankintaohjeet, joissa suositellaan kestäviä materiaaleja, kuten biopohjaisia ja kierrätettäviä vaihtoehtoja. Ohjeet painottavat myös korjausta ja paikallisten kumppanuuksien luomista, jotka voivat auttaa pidentämään laitteiden käyttöikää. Ennen kuin koneet tai muut varat lähetetään, on varmistettava, että ne voidaan korjata paikallisesti. Standarditoimintamenettelyt perustuvat näihin ohjeisiin.

– On tärkeää osallistaa paikallinen yhteisö ja luoda mahdollisuuksia kierrätys- ja korjauskoulutukseen. Osaamisen kehittäminen sekä paikallisten kumppaneiden että muiden järjestöjen keskuudessa on erittäin hyödyllistä, Tuomala toteaa.

Korkeampia kustannuksia käytetään usein argumenttina kiertotalouteen ja vähähiiliseen humanitaariseen toimintaan siirtymistä vastaan. Tuomalan mukaan sen ei kuitenkaan tarvitse olla pitkällä aikavälillä kalliimpaa.

– Aluksi kustannukset voivat olla korkeammat, mutta jos kestävyys integroidaan projektin alkuvaiheessa, se hyödyttää lopulta sekä ympäristöä että toiminnan tehokkuutta, Tuomala tiivistää.

WORM-hankkeen standarditoimintamenettelyt tullaan ottamaan käyttöön sektorienvälisissä koulutuksissa ja soveltamaan kenttäoperaatioissa, esimerkiksi WORM-hankkeen kumppanin International Medical Corpsin toimesta.

Lisätietoja hankkeesta (englanniksi):  WORM – Waste in Humanitarian Operations: Reduction and Minimisation

Virva Tuomala, tutkijatohtori
Kauppakorkeakoulu Hanken
virva.tuomala@hanken.fi