Kämmenen kokoisia lintuhämähäkkejä ja sademetsän latvustossa eläviä pistiäisiä – tutkijat löysivät vuoden 2025 aikana kymmeniä tieteelle uusia eläinlajeja
18.12.2025 13:23:04 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2025 aikana yhteensä kaksi tieteelle uutta eläinsukua ja 39 tieteelle uutta eläinlajia. Nyt nimettyjen lajien lisäksi tutkijat löysivät vuoden aikana lähes sata muuta ennestään tuntematonta eläinlajia, jotka kuvataan tieteelle lähiaikoina.

Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat ovat erikoistuneet tuntemattoman luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen ja nimeävät vuosittain kymmeniä tieteelle tuntemattomia eliölajeja eri puolilta maapalloa. Suuri osa lajilöydöistä pohjautuu tutkijoiden omaan kenttätutkimukseen, jota tehdään Suomen lisäksi esimerkiksi Amazoniassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä. Lajien löytyminen on tärkeää, sillä vasta sen jälkeen niitä on mahdollista suojella tehokkaasti.
Vuoden 2025 aikana laitoksen tutkijat nimesivät muun muassa kaksi tieteelle uutta eläinsukua ja 39 tieteelle uutta eläinlajia. Tieteelle kuvattujen ja nimettyjen eläinlajien joukossa on esimerkiksi valtavia lintuhämähäkkejä, värikkäitä samettihämähäkkejä, hämähäkinseittiä huovuttavia pistiäisiä sekä korkealla Amazonian sademetsien latvustossa elävä pistiäissuku. Lisäksi tutkimuksissa löytyi noin sata muuta tieteelle tuntematonta eläinlajia, jotka nimetään lähiaikoina.
Monet löydetyistä eläinlajeista ovat jo löytyessään uhanalaisia, sillä ne elävät alueilla, joiden ekosysteemit muuttuvat nopeasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen, öljynporauksen ja sademetsiä tuhoavien huumeviljelmien vuoksi.
– Teemme tutkimustyötä alueilla, joiden luonnon monimuotoisuus tunnetaan vielä heikosti. Valitettavasti samat alueet esimerkiksi Amazoniassa ja Afrikassa ovat nopeasti voimistuvan ihmistoiminnan alla. Elinympäristöjen tuhoutuminen ihmistoiminnan vuoksi on maailmanlaajuisesti etenevän luonnon köyhtymisen merkittävin juurisyy, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kertoo.
Maapallon eliölajisto tunnetaan edelleen puutteellisesti
Maapallon luonnon monimuotoisuutta on selvitetty jo satojen vuosien ajan, mutta kiehtovia lajilöytöjä tehdään edelleen lähes päivittäin. Tutkijat pyrkivät kuvaamaan myös löydettyjen lajien elintavat mahdollisimman hyvin, sillä tarkkaa tietoa tarvitaan esimerkiksi lajien uhanalaisuuden arvioinnissa ja suojelutoimenpiteissä.
– Löysimme vuoden aikana esimerkiksi tieteelle uusia lintuhämähäkkejä, joiden leveys raajoineen on jopa 14 senttimetriä. Lisäksi löysimme lukuisia hyvin värikkäitä samettihämähäkkejä. Kiehtovat lajilöydöt osoittavat, että maapallolla on yhä paljon heikosti tunnettuja alueita, tutkijatohtori Alireza Zamani kertoo.
Monet vuoden aikana tieteelle kuvatuista lajeista ovat elintavoiltaan kiehtovia. Ne elävät esimerkiksi paikoissa, joita tutkijat eivät ole pystyneet kartoittamaan tehokkaasti aiemmissa tutkimuksissa.
– Toinen viime vuoden aikana kuvaamistamme tieteelle uusista eläinsuvuista on Amazoboea. Löysimme uuden pistiäissuvun ja siihen kuuluvan Amazoboea selva -lajin Länsi-Amazoniasta alueelta, jota uhkaa öljy- ja kaasuteollisuus. Laji löytyi korkealta sademetsän latvustoista kerätyistä näytteistä. Amazonian sademetsien latvustoja kutsutaan usein maapallon ”viimeiseksi rajaseuduksi”, kertoo Sääksjärvi.
Tieteelle tuntemattomien lajien lisäksi Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksen tutkijat löysivät vuoden aikana monia hyönteislajeja, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta. Yksi näistä on värikäs Brachycyrtus ornatus -pistiäinen, joka löytyi Turussa sijaitsevasta Skanssin biodiversiteettipuistosta.
– Kiehtova lajilöytö kertoo siitä, että myös esimerkiksi kaupunkiluonnossa elää Suomesta aiemmin tuntemattomia eliölajeja. Ne löytyvät usein tarkkojen kenttätutkimusten aikana, väitöskirjatutkija Emil M. Österman kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilari SääksjärviProfessoriTurun yliopisto, biodiversiteettiyksikkö
Puh:+358 40 546 0976ileesa@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/ilari-saaksjarviAlireza ZamaniTurun yliopiston biodiversiteettiyksikkö
alzama@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/alireza-zamaniEmil ÖstermanväitöskirjatutkijaTurun yliopiston biodiversiteettiyksikkö
emil.m.osterman@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/emil-ostermanTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat




Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Lapsuuden perheympäristö ja sisarusten määrä voivat näkyä sydämen ja aivojen terveydessä vielä keski-iässä21.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsuuden perheympäristön vaikutusta keski-iän terveyteen. Vanhempien tupakoinnille altistuminen vaikutti negatiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen sekä kognitiiviseen suoriutumiseen vielä keski-iässä. Lisäksi ainoilla lapsilla oli jo epäedullisempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiili koko elämänkulun ajan.
Kuormittava varusmiespalvelus haastaa vastustuskykyä – mahdollinen apu löytyi maitoproteiinista18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin hydroloisoidun maitoproteiinin ja kuumakäsitellyn maitohappobakteerivalmisteen potentiaalia varusmiesten terveyden tukemisessa. Maitoproteiinin osoitettiin auttavan varusmiesten vastustuskykyä.
Tiede- ja taidetapahtuma Aboagora järjestetään jälleen syyskuussa teemalla ”Mercury, the Winged Messenger”16.9.2026 11:17:36 EEST | Tiedote
Turun kulttuurielämään vakiintunut tiede- ja taidetapahtuma Aboagora tuo lavalle kolme pääpuhujaa. Timo R. Stewart tarkastelee informaatiosotaa Gazan konfliktin valossa, musiikkitieteen professori Susanna Välimäki avaa, miten säveltäjä Kaija Saariahon viimeinen teos kommunikoi kuolemaa, ja professori Susanne Åkesson kertoo tervapääskyjen mannertenvälisistä muuttomatkoista.
Sota voi jättää sotilaaseen moraalisen vaurion myös sankarillisista teoista15.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Moraalinen vaurio on yleinen ilmiö sotaveteraanien keskuudessa. Laura Puumala osoittaa väitöstutkimuksessaan, että moraalinen vaurio voi olla seuraus myös moraalisesti oikeista tai ihailtavista teoista.
Muinais-DNA paljastaa keskiaikaisen muuttoliikkeen Ruotsista Suomeen15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että Lounais-Suomen rannikon ja sisämaan asukkaiden geneettinen perimä eriytyi varhaiskeskiajan jälkeen Ruotsista suuntautuneen muuttoliikkeen myötä. Samalla tulokset osoittavat, että Suomen alue oli jo viikinkiajalla tiiviisti kytkeytynyt Itämeren kansainvälisiin verkostoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme