Turun yliopisto

Kämmenen kokoisia lintuhämähäkkejä ja sademetsän latvustossa eläviä pistiäisiä – tutkijat löysivät vuoden 2025 aikana kymmeniä tieteelle uusia eläinlajeja

Jaa

Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2025 aikana yhteensä kaksi tieteelle uutta eläinsukua ja 39 tieteelle uutta eläinlajia. Nyt nimettyjen lajien lisäksi tutkijat löysivät vuoden aikana lähes sata muuta ennestään tuntematonta eläinlajia, jotka kuvataan tieteelle lähiaikoina. 

Edestä kuvattu lähikuva pistiäisestä
Amazoboea selva -pistiäinen löytyi Ecuadorin Amazoniasta alueelta, jota uhkaavat öljynporaushankkeet. Tieteelle uusi eläinsuku ja -laji löytyi korkealta sademetsän latvustosta kerätyistä näytteistä. Kuvassa Amazoboea-pistiäisen kasvot edestä kuvattuina. Laji sai nimensä Sääksjärven rakkaan Selva-koiran mukaan. Selva tarkoittaa espanjaksi sademetsää. Kari Kaunisto Turun yliopisto

Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat ovat erikoistuneet tuntemattoman luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen ja nimeävät vuosittain kymmeniä tieteelle tuntemattomia eliölajeja eri puolilta maapalloa. Suuri osa lajilöydöistä pohjautuu tutkijoiden omaan kenttätutkimukseen, jota tehdään Suomen lisäksi esimerkiksi Amazoniassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä. Lajien löytyminen on tärkeää, sillä vasta sen jälkeen niitä on mahdollista suojella tehokkaasti.

Vuoden 2025 aikana laitoksen tutkijat nimesivät muun muassa kaksi tieteelle uutta eläinsukua ja 39 tieteelle uutta eläinlajia. Tieteelle kuvattujen ja nimettyjen eläinlajien joukossa on esimerkiksi valtavia lintuhämähäkkejä, värikkäitä samettihämähäkkejä, hämähäkinseittiä huovuttavia pistiäisiä sekä korkealla Amazonian sademetsien latvustossa elävä pistiäissuku. Lisäksi tutkimuksissa löytyi noin sata muuta tieteelle tuntematonta eläinlajia, jotka nimetään lähiaikoina.

Monet löydetyistä eläinlajeista ovat jo löytyessään uhanalaisia, sillä ne elävät alueilla, joiden ekosysteemit muuttuvat nopeasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen, öljynporauksen ja sademetsiä tuhoavien huumeviljelmien vuoksi.

– Teemme tutkimustyötä alueilla, joiden luonnon monimuotoisuus tunnetaan vielä heikosti. Valitettavasti samat alueet esimerkiksi Amazoniassa ja Afrikassa ovat nopeasti voimistuvan ihmistoiminnan alla. Elinympäristöjen tuhoutuminen ihmistoiminnan vuoksi on maailmanlaajuisesti etenevän luonnon köyhtymisen merkittävin juurisyy, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kertoo.

Maapallon eliölajisto tunnetaan edelleen puutteellisesti

Maapallon luonnon monimuotoisuutta on selvitetty jo satojen vuosien ajan, mutta kiehtovia lajilöytöjä tehdään edelleen lähes päivittäin. Tutkijat pyrkivät kuvaamaan myös löydettyjen lajien elintavat mahdollisimman hyvin, sillä tarkkaa tietoa tarvitaan esimerkiksi lajien uhanalaisuuden arvioinnissa ja suojelutoimenpiteissä.

– Löysimme vuoden aikana esimerkiksi tieteelle uusia lintuhämähäkkejä, joiden leveys raajoineen on jopa 14 senttimetriä. Lisäksi löysimme lukuisia hyvin värikkäitä samettihämähäkkejä. Kiehtovat lajilöydöt osoittavat, että maapallolla on yhä paljon heikosti tunnettuja alueita, tutkijatohtori Alireza Zamani kertoo. 

Monet vuoden aikana tieteelle kuvatuista lajeista ovat elintavoiltaan kiehtovia. Ne elävät esimerkiksi paikoissa, joita tutkijat eivät ole pystyneet kartoittamaan tehokkaasti aiemmissa tutkimuksissa.

– Toinen viime vuoden aikana kuvaamistamme tieteelle uusista eläinsuvuista on Amazoboea. Löysimme uuden pistiäissuvun ja siihen kuuluvan Amazoboea selva -lajin Länsi-Amazoniasta alueelta, jota uhkaa öljy- ja kaasuteollisuus. Laji löytyi korkealta sademetsän latvustoista kerätyistä näytteistä. Amazonian sademetsien latvustoja kutsutaan usein maapallon ”viimeiseksi rajaseuduksi”, kertoo Sääksjärvi.

Tieteelle tuntemattomien lajien lisäksi Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksen tutkijat löysivät vuoden aikana monia hyönteislajeja, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta. Yksi näistä on värikäs Brachycyrtus ornatus -pistiäinen, joka löytyi Turussa sijaitsevasta Skanssin biodiversiteettipuistosta.

– Kiehtova lajilöytö kertoo siitä, että myös esimerkiksi kaupunkiluonnossa elää Suomesta aiemmin tuntemattomia eliölajeja. Ne löytyvät usein tarkkojen kenttätutkimusten aikana, väitöskirjatutkija Emil M. Österman kertoo. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Edestä kuvattu lähikuva pistiäisestä
Amazoboea selva -pistiäinen löytyi Ecuadorin Amazoniasta alueelta, jota uhkaavat öljynporaushankkeet. Tieteelle uusi eläinsuku ja -laji löytyi korkealta sademetsän latvustosta kerätyistä näytteistä. Kuvassa Amazoboea-pistiäisen kasvot edestä kuvattuina. Laji sai nimensä Sääksjärven rakkaan Selva-koiran mukaan. Selva tarkoittaa espanjaksi sademetsää.
Kari Kaunisto Turun yliopisto
Lataa
Lähikuva mustasta lintuhämähäkistä kivikkoisessa maastossa
Vuoden aikana löytyi useita tieteelle tuntemattomia ja kooltaan valtavia lintuhämähäkkejä. Niitä uhkaavat ekosysteemien muutosten lisäksi myös esimerkiksi uhanalaisilla eläinlajeilla käytävä kansainvälinen kauppa. Kuvassa musta Satyrex ferox -lintuhämähäkki.
Bobby Bok
Lataa
Lähikuvassa punamusta hämähäkki edestäpäin kuvattuna vihreällä lehdellä
Samettihämähäkit ovat satumaisen kauniita. Kuvan punamusta Eresus albimarginatus -laji löytyi Georgiasta.
Armen Seropian
Lataa
Sivusta kuvattu lähikuva pistiäisestä, jolla pitkä kapea vartalo ja pitkät tuntosarvet
Tieteelle tuntemattomien eläinlajien lisäksi Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat löysivät vuoden aikana useita Suomesta aiemmin tuntemattomia hyönteislajeja. Brachycyrtus ornatus -pistiäinen löytyi Skanssin biodiversiteettipuistosta.
Kari Kaunisto Turun yliopisto
Lataa

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Tutkimus: Pitkittynyt sota ajanut Ukrainan nuoret vakavaan mielenterveyskriisiin9.12.2025 10:00:40 EET | Tiedote

Ukrainan sodan eri vaiheiden läpi eläneet nuoret kärsivät hälyttävistä mielenterveysoireista, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen laaja aikasarjatutkimus. Tutkimuksen mukaan molemmille Ukrainan sodan vaiheille vuodesta 2014 lähtien altistuneista nuorista 16 prosenttia kokee PTSD-oireita, kun taas sodalle altistumattomilla nuorilla vastaava luku oli yhden prosentin luokkaa. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että yli kymmenen prosenttia heistä kärsii myös vakavista masennusoireista ja yli kymmenen prosenttia on yrittänyt itsemurhaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye