Tiedätkö mitä sometileillesi tai kryptovaluutoillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen? Asiantuntija vinkkaa, mitä jokaisen pitäisi varmuudeksi tehdä

Digitaalisen testamentin tehtävä on helpottaa kuolinpesän hoitajien eli usein omaisten työtä. Ilman yhteenvetoa käytössä olleista palveluista ja laitteista niiden selvitteleminen voi olla haastavaa salapoliisityötä, mikä vaatii paljon surun ja muiden järjesteltävien asioiden keskellä. Ei kannata olettaa, että edes lähiomaiset tietävät kaikki palvelut, joita on käyttänyt. Tämän vuoksi listaan kannattaa sisällyttää aivan kaikki palvelut, myös ne, joista ei välttämättä muuten muille kertoisi.

”Erityisesti jos hallussa on aineetonta omaisuutta, kryptovaluuttoja, pelien sisällä tehtyjä ostoja, e-kirjoja, suoratoistopalveluja tai vastaavia, on oma digijäämistö hyvä kirjata ylös. Listaa on syytä päivittää muutaman vuoden välein, jotta se pysyy ajan tasalla. Inventaario omasta digipresenssistä olisi hyvä aloittaa jo nuorena aikuisena”, DNA:n laitemyynnin osastopäällikkö Jesse Kieksi sanoo.

Digitestamentin puute voi johtaa omaisuuden ja riihikuivan rahan menetykseen, sillä esimerkiksi kryptovaluutat tai peleissä olevat ostot eivät automaattisesti siirry perillisille.

Kummittelevat sosiaalisen median tilit ovat riski väärinkäytöksille

Digitaalisesta testamentista puhutaan myös digitahtona, joka kuvaa paremmin dokumentin henkeä. Digitaaliseen tahtoon on hyvä kirjata, mitä esimerkiksi sosiaalisen median tileilleen haluaa tehtävän kuoleman jälkeen.

”Palvelut tarjoavat mahdollisuuden joko poistaa tilit kokonaan tai muuttaa ne muistosivuiksi, ja useimmissa palveluissa voi määritellä omiin asetuksiin, kummin haluaa tehtävän. Sosiaalisen median palvelut eivät saa tietoa henkilön kuolemasta automaattisesti, joten omaisen tai kuolinpesän hoitajan on oltava niistä jokaiseen yhteydessä kuoleman jälkeen”, Kieksi sanoo.

Jos some-tileille ei tee kuoleman jälkeen mitään, ne jäävät elämään omaa elämäänsä. Pahimmassa tapauksessa sulkemattomat tilit voivat olla riski väärinkäytöksille, kuten identiteettivarkauksille.

“Haamutilit voivat aiheuttaa kiusallisia tilanteita, kun puolitutut onnittelevat syntymäpäivinä ja lähettelevät yksityisviestejä tietämättä, että kyseinen henkilö on menehtynyt”, Kieksi toteaa ja lisää: ”Digitaaliseen tahtoon voi kirjata myös kuoleman jälkeistä aikaa koskevat toiveet muun muassa omien hautajaistensa suhteen, jos ei esimerkiksi halua, että niistä jaetaan kuvia tai tietoa someen.”

Varmista laitteiden uudelleenkäyttö

Digipalveluiden lisäksi on hyvä miettiä etukäteen, miten haluaa henkilökohtaisessa käytössä olevien laitteiden, kuten älypuhelimen, tietokoneen ja tabletin, kanssa toimittavan.

”Vaikka laitteet olisivat vain omassa käytössä, niihin voi lisätä toiselle ihmiselle käyttäjätunnuksen järjestelmävalvojan oikeuksilla. Näin hänellä on mahdollisuus palauttaa laitteet tehdasasetuksille, ja ne on helpompi ottaa uudelleen käyttöön. Muuten laitteiden käyttöönotto uudella käyttäjätunnuksella voi olla jopa mahdotonta”, Kieksi sanoo.

Rinnakkaiskäyttäjä on tietoturvallisempi tapa huolehtia laitteiden jatkosta kuin oman käyttäjätunnuksen ja salasanan jakaminen. Ylipäätään digitahtoa laatiessa on hyvä muistaa tietoturva.

“Digitestamenttiin ei koskaan kannata kirjata käyttäjätunnuksia tai salasanoja. Jotkut kuitenkin haluavat jättää omaisilleen pääsyn palveluihinsa oman kuolemansa jälkeen, vaikka lähtökohtaisesti tietoturvan näkökulmasta tämäkään ei ole suositeltavaa. Jos näin kuitenkin toimitaan, on tietojen hyvä olla vahvasti salattuna ja palveluihin pääsyn antava pääsalasana hyvässä tallessa. Esimerkiksi virtuaalivaluuttojen kohdalla on syytä selvittää, miten omaiset voivat saada pääsyn niihin oman kuoleman jälkeen. Säilytystavasta riippuen kryptovaluuttoihin käsiksi pääsemin saattaa esimerkiksi edellyttää fyysisiä palautuskoodeja”, Kieksi jatkaa.  

Käytännössä kaikki palvelut vaativat käyttäjältään sähköpostiosoitteen, joten vainajan sähköpostia ei kannata sulkea ennen kuin kaikki siihen kytketyt käyttäjätunnukset ja laitteet on suljettu. On hyvä muistaa, että monen kodinkoneen, kuten robotti-imurin ja älytelkkarin, käyttö tai sovellus vaatii käyttäjätilin. Digijäämistöä perkaavan työtä vaikeuttaa se, että jokaisella palvelulla on oma prosessinsa tilien sulkemiseksi.

“Esimerkiksi WhatsApp-viestisovellus pitää sulkea erikseen, sillä se ei sulkeudu, kun liittymä irtisanotaan. Puhelinnumerolla on sen sulkemisen jälkeen karenssiaika, jonka aikana samaa numeroa ei luovuteta operaattorilta uudelle käyttäjälle. Karenssiajan jälkeen numeron saava henkilö voi ottaa käyttöön kuolleen henkilön WhatsApp-tilin, jos tiliä ei ole erikseen poistettu", Kieksi huomauttaa.

Lisätietoja medialle:

Laitemyynnin osastopäällikkö, Jesse Kieksi, DNA, 044 044 9484, jesse.kieksi@dna.fi   
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi