POP Pankki -ryhmän kansalaissuhdanne-ennuste 2025–2026: talous kääntyy varovaiseen kasvuun

“Kotitaloudet ovat toimineet omasta näkökulmastaan viisaasti siirtäessään kulutustaan ja varautumalla tulevaan. Talouden elpyminen edellyttää kuitenkin sitä, että myös kuluttajat uskaltavat tehdä ostoksia. Jos kotitalouksien kulutus ei palaudu normaaliksi, työttömyyden ja konkurssien kasvu ylläpitävät negatiivista kierrettä”, toteaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko. 

“Kun aiemmin rakentaminen oli vilkasta, oli erityisesti kasvualueilla kotitalouksien vaikea saada tarjouksia remontteihin ja rakennushankkeisiin. Nyt tilanne on tässä mielessä parempi ja tekijöitä voi myös kilpailuttaa. Siksi kotitaloudet voivat parhaimmillaan hyötyä vallitsevasta rakennusalan hiljaiselosta.” 

POP Pankki arvioi 12 kuukauden Euriborin asettuvan keskimäärin 2,2 prosentin tasolle. Ensi vuonna Euroalueen piristyvä talouskasvu kohottaa odotuksia ohjauskoron nostoista ja 12 kuukauden Euriborin ennakoidaan olevan keskimäärin 2,3 prosenttia. 

Ensi vuonna talouskasvun kiihtyminen ja investointipaketit erityisesti puolustussektorille Euroopassa lisäävät kysyntää myös suomalaisille vientituotteille. Viennin arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,7 prosenttia. 

Tuonnin ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia, ja mainitut puolustushankinnat kiihdyttävät kasvun ensi vuonna 4,2 prosenttiin. Kauppatase vahvistuu tänä vuonna selvästi, kun vienti kasvaa tuontia nopeammin. Tämä nostaa vaihtotaseen 0,6 prosenttia ylijäämäiseksi suhteessa BKT:hen. Ensi vuonna kauppataseen heikkeneminen kääntää vaihtotaseen jälleen 0,1 prosenttia alijäämäiseksi.  

Asuinrakentamisen investoinnit ovat pääosin suuntautunut korjausrakentamiseen uudisrakentamisen ollessa edelleen hyvin vähäistä. Rakentamisen käänteen odotetaan olevan ensi vuonna maltillista. Yritysten investointihalukkuus on pysynyt toistaiseksi varovaisena maailmantalouden ja geopoliittisten epävarmuuksien vuoksi, eikä vientikysyntä ole tarjonnut vahvaa kasvusysäystä. Investointien arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 7,1 prosenttia. Kasvua tukevat erityisesti julkiset investoinnit. 

Korkojen nopea lasku pienensi inflaatio noin prosentilla, ensi vuonna inflaatio kiihtyy 1,8 prosenttiin 

Tämän vuoden kuluttajahintainflaatio painuu 0,4 prosenttiin. Heikko taloustilanne on hillinnyt hintojen nousua. Lähes nollainflaation taustalla on kuitenkin korkojen nopea lasku, joka on pienentänyt inflaatiota noin prosentilla.  

Ensi vuonna korkojen lasku ei enää vastaavalla tavalla pienennä inflaatiota. Myös varovaisesti paraneva taloustilanne mahdollistaa yrityksille hinnankorotukset. POP Pankin arvio on, että inflaatio kiihtyykin 1,8 prosenttiin. 

Ansiotaso nousee tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia pääosin yleiskorotusten ja SOTE-alan palkkaratkaisun vauhdittamana. Vuonna 2025 palkat kasvavat 2,7 prosenttia ja vuonna 2026 hieman enemmän, 3,2 prosenttia. Reaaliansiot jäävät kuitenkin vielä selvästi huippuvuosien tasosta.  

Palkansaajien ostovoima paranee tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Työeläkeläisten ostovoima kasvaa vielä tänä vuonna kohtuullisesti, 0,9 prosenttia. Taitetun indeksin vaikutus ja inflaation hidastuminen maltillistavat ansiokehitystä selvästi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkkeet nousevat tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Kun inflaatio on ensi vuonna 1,8 prosenttia, eläkeläisten ostovoima kääntyy noin prosentin laskuun. 

Talouden epävarmuus sekä sosiaaliturvan kiristykset rajoittavat kulutusmahdollisuuksia vielä tänä vuonna ja heijastuu osittain ensi vuoden alkupuoliskolle. Yksityisen kulutuksen arvioidaan vähenevän tänä vuonna 0,2 prosenttia. Kuitenkin matalampi korkotaso, kertyneet säästöt ja vähentynyt velkaantuneisuus luovat kaiken kaikkiaan hyvät edellytykset kulutuksen elpymiselle ensi vuonna ja yksityisen kulutuksen arvioidaan siivittyvän 0,6 prosentin kasvuun. 

Yrittäjien ostovoiman kasvu hidastuu tänä vuonna. Hyödykeverojen korotukset ja kotitalouksien vaisu kulutuskysyntä ovat pienentäneet monien yrittäjien katteita. Ensi vuonna näkymät paranevat, kun kotitalouksien kasvava kulutus lisää hinnoitteluvaraa. Yrittäjien ostovoima kasvaa tänä vuonna 1,6 ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. 

Suomen työmarkkinoiden kaksijakoinen kehitys  

Syksyn aikana työllisyys ja työllisyysaste ovat kohentuneet, mutta samaan aikaan työttömyys on pysynyt korkealla tasolla ja jatkaa nousuaan. Työmarkkinoiden kehitystä jarruttavat useat viiveet. Esimerkiksi rakentamisen osalta merkittäviä työllisyysvaikutuksia ei ole odotettavissa ennen kesää 2026. Myös korkeakoulutettujen työttömyys reagoi talouden piristymiseen muita ryhmiä hitaammin. Ennusteen mukaan syksystä 2026 alkaen työmarkkinoiden toipuminen voi kuitenkin nopeutua, kun keskeiset viivettä aiheuttavat tekijät alkavat väistyä. Pysyvä parannus työmarkkinoilla edellyttää nykyistä huomattavasti reippaampaa talouskasvua.  

Vuonna 2025 työttömyysaste nousee keksimäärin 9,7 prosenttiin ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste laskee 71,3 prosenttiin. Hitaasti käynnistyvän talouskasvun takia työttömyysaste on vuonna 2026 keskimäärin 9,9 prosenttia ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste 71,6 prosenttia.