Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia, mutta yritysten investoinneille paras hetki on nyt – Mallia voi ottaa “epäreilusta vertailukohteesta” Ruotsista tai kotimaassa Lapista

Odotukset tulevan vuoden talouskasvusta ovat toisinto vuodentakaisesta. Ennustelaitosten odotukset bruttokansantuotteen kasvusta vuonna 2026 vaihtelevat nytkin suuresti, jopa 0,5:sta 2,0 prosenttiin. 

– Kasvun odottaminen on kuin päiväni murmelina -elokuvasta. Euroalueella kasvu on jo käynnistynyt, ja Suomi on ainoita maita, jossa kasvu on miinuksella tällä hetkellä. Yhden prosentin kasvun saavuttaminen ensi vuonna vaatii paljon työtä, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.  

Kotamäen laskelmien mukaan julkisen velkasuhteen tasapainottuminen edellyttäisi reilusti yli 3 prosentin pitkän ajan talouskasvua.  

– Tuollainen kasvu on utopistinen, ja valitettavasti tarvitaan myös sopeutusta. Ruotsi on epäreilu vertailukohde, mutta jos Suomessa yritykset olisivat investoineet joka vuosi 5 miljardilla eurolla, mikä vastaa Ruotsin investointiastetta, myönteiset vaikutukset kansantalouteen olisivat massiiviset. Odotukset ovat korkealla, että viimeaikaiset suurtilaukset esimerkiksi meriteollisuudessa ja puolustussektorilla sekä datakeskusinvestoinnit käynnistävät hyvän kierteen, joka luo kysyntää ja luottamusta tulevaan myös pk-yrityskenttään, Kotamäki sanoo. 

Epävarmuus lykännyt investointeja – paitsi Lapissa 

Yrityskentässä ääripäät korostuvat: hyvillä menee jopa todella hyvin, kun taas heikoilla tilanne on vaikea. Tämä käy ilmi Finnveran marraskuisesta kyselystä, johon vastasi Finnveran reilut 70 rahoitusasiantuntijaa pk- ja midcap- sekä suuryritys-liiketoiminnoista. Monilla yrityksillä olisi kuitenkin varaa investoida, eikä ulkoisen rahoituksen saatavuus ole kasvuyrityksille samanlainen ongelma kuin esimerkiksi mikroyrityksille, Kotamäki sanoo.

– Kun suhdanne toden teolla kääntyy, kilpailu työvoimasta ja raaka-aineista kiihtyy ja kustannukset nousevat, jolloin paras hetki menetetään. Jos Ukrainaan saadaan odotettu rauha ja jälleenrakennus alkaa täysimääräisesti 2026, kustannusvaikutukset tuntuvat myös Suomessa. Kyselymme perusteella talouskasvun jarru on henkisellä puolella, sillä kolmessa neljästä vastauksesta yleisimmäksi syyksi investointien lykkäämiseen arvioidaan epävarmuus, Kotamäki sanoo.  

Kyselyn mukaan Suomessa on yksi maakunta, jossa jarrua ei tällä hetkellä tunneta.  

– Lapissa on menossa investointibuumi, jonka odotetaan vielä kiihtyvän keväällä 2026. Lapin veto tuntuu olevan eri luokassa muuhun maahan nähden ja monella rintamalla, joskin matkailu on ykköstoimiala, Kotamäki viittaa kyselyyn. 

Korkospekulointi hermostuttaa – Paraneva työllisyys toivon mukaan merkki talouden aidosta käänteestä  

Spekulointi Euroopan keskuspankin koronnostoista vuonna 2027 ei Kotamäen mukaan ole järkevää.  

– Pikemminkin pidän epätodennäköisenä, että Euroopassa kasvu lähtisi niin kovaan vauhtiin, että inflaatio kiihtyisi ja vaatisi ohjauskoron nostamista.  

Korkopuheet hermostuttavat herkästi kuluttajia ja yrityksiä, vaikka tuntuma oman talouden tilanteesta olisi hyvä. Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on parempi kuin esimerkiksi Tanskassa. Kuitenkin Suomessa kulutus laahaa, kun taas Tanskassa se nousee. 

– Suomalaiset säästävät, vaikka tulotaso on noussut, ja tässä suhdannetilanteessa tarvittaisiin kulutusta ja yritysten hankkeita. Työllisyysasteen viimeaikainen nousu on positiivinen valonpilkahdus, joka jatkuessaan kertoo talouden aidosta käänteestä parempaan. Toivon mukaan tämä näkyy ensi vuonna kysynnässä. 

Lisätiedot: 

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878 

Tutustu myös

Finnveran Rahoitus & kasvu -kysely 

Marraskuussa toteutettuun Rahoitus & kasvu -kyselyyn vastasi 71 Finnveran rahoitusasiantuntijaa, jotka työskentelevät pk- ja midcap- sekä suuryritysten kanssa. He arvioivat rahoituksen kysynnän kehitystä tulevien 6 kuukauden aikana asteikolla 1–10, ja keskiarvoksi tuli 6,4. Vaikka yritysten odotetaan hakevan rahoitusta aiempaa enemmän, odotukset ovat hieman laskeneet vuodentakaisesta. Muutos kuvastaa maailmantalouden epävarmuutta, joka on lykännyt yritysten investointipäätöksiä. 

Rahoituksen kysynnän perusteella näkymät arvioidaan suotuisimmiksi teollisuudessa ja palvelualoilla.