Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan yksi viime vuosikymmenten pahimmista

Viikonloppuna suuressa osassa maata vaikuttanut Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen pahimmista matalapainemyrskyistä Suomessa. Sähköt olivat pahimmillaan poikki samanaikaisesti yli 180 000 asiakkaalta, ja pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä kertyi yli kolmetuhatta.

Pelastustoimen tehtävien määrässä Hanneksen edellä ovat vain joulukuun 2011 Tapani ja marraskuun 2001 Janika, jotka molemmat aiheuttivat lähes 6 000 tehtävää. Tähän asti listan kolmospaikalla on ollut syyskuun 2020 Aila-myrsky, joka nosti vahingontorjuntatehtävien määrän vajaaseen kolmeentuhanteen. Hannes-myrskyn aiheuttamien samanaikaisten sähkökatkojen määrä taas on 2020-luvun suurin. Yli satatuhatta samanaikaista katkoa aiheuttaneita myrskyjä on ollut tällä vuosikymmenellä muutamia.

Hannes-myrskyn vaikutukset painottuivat Pohjanlahden rannikon maakuntiin sekä laajemminkin maan länsiosaan. Myrskytuulen osuminen laajalti melko tiheään asutulle alueelle lisäsi raportoitujen vaikutusten määrää.

”Hannes-myrskyn tuhoja lisäsivät maan lumettomuus ja roudattomuus sekä tilanteen verrattain pitkä kesto ja mahdollisesti myös epätyypillinen kovan tuulen suunta. Luoteesta puhaltava myrskytuuli ei ole tavaton, mutta Hanneksen tapauksessa tuuli ajoittain myös pohjoisesta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Heikki Sinisalo.

Myrsky oli rajuimmillaan lauantai-iltana ja sunnuntain vastaisena yönä

Myrskyn aiheuttanut matalapaine saapui lauantaiaamuna Norjanmereltä Fennoskandian pohjoisosaan, ylitti Suomen Lapin ja liikkui lauantain aikana Suomen itärajaa viistäen etelään. Pohjoisen ja luoteen välinen tuuli oli laajalti kovimmillaan lauantai-illan sekä lauantain ja sunnuntain välisen yön aikana. Sunnuntaiaamuksi tuuli heikkeni pohjoisesta alkaen, mutta aamulla etelärannikolla mitattiin vielä myrskyrajan ylittäviä puuskia. Mitatut tuulennopeudet olivat ennustetun ylärajoilla.

Tuulen voimakkuus ei ollut aivan tilastojen kärkipäätä. Kovin rannikkoasemilla mitattu keskituuli oli 31,4 metriä sekunnissa Rauman Kylmäpihlajassa. Maa-alueilla kovin mitattu tuulenpuuska oli 29,2 metriä sekunnissa Kauhavan lentokentällä. Lapin tuntureilla tuuli puhalsi näitäkin lukemia kovemmin.

Lauantaina Selkämerellä mitattiin merkitseväksi aallonkorkeudeksi ylimmillään 8,0 metriä, mikä on vain hieman vähemmän kuin vuoden 2019 Aapeli-myrskyssä mitattu Selkämeren aaltopoijun ennätys 8,1 metriä. Korkeimmaksi Hanneksen tuottamaksi yksittäiseksi aalloksi mitattiin 16,1 metriä.

Hanneksen kaltaisia myrskyjä esiintyy kerran vuosikymmenessä

Ilmaston lämpenemisen on ennakoitu voimistavan monia sään ääri-ilmiöitä. Esimerkiksi trooppiset hirmumyrskyt voimistuvat, koska ne saavat energiansa lämpimästä merivedestä. Sitä vastoin meidän talviset matalapainemyrskymme saavat energiansa ennen kaikkea polaaririntaman suurista lämpötilaeroista, eikä niiden esiintymisessä tai voimakkuudessa odoteta todennäköisesti tapahtuvan mitään kovin merkittäviä muutoksia.

Tuhovoimaltaan Hannes-myrskyn kaltaisia laajoilla alueilla vahinkoja aiheuttavia myrskyjä voidaan siis odottaa meillä jatkossakin karkeasti noin kerran vuosikymmenessä.