Maastopalokausi on alkanut: tarkista voimassa olevat varoitukset ennen avotulen sytyttämistä

Maastopalovaroitus on voimassa tänään maanantaina Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Maastopalovaroituskausi alkoi tänä vuonna tavanomaista aikaisemmin: tyypillisesti Ilmatieteen laitos antaa ensimmäiset maastopalovaroitukset huhtikuun puolivälin tienoilla. Viime vuonna ensimmäinen varoitus annettiin Ahvenanmaalle jo 20. maaliskuuta.

Keväällä varoitukset perustuvat kuloheinän kosteuden arviointiin. Kuloheinä kuivuu aurinkoisina ja tuulisina päivinä hyvin nopeasti, mutta heikotkin sateet vähentävät sen syttymisherkkyyttä.

"Ennusteissa on aina epävarmuutta, ja on tärkeää tarkistaa voimassa oleva varoitus ennen kuin sytyttää avotulen", korostaa meteorologi Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta.

Tiistaina maan itäosaan on odotettavissa sateita, mutta sademäärä jää kuivimmilla alueilla Kaakonkulmalla ja Päijät-Hämeessä pääosin alle kahden millimetrin. Sademäärien ei odoteta ylittävän viittä millimetriä viikonloppuun mennessäkään, joten kuloheinä kuivuu nopeasti poutajaksojen aikana. Tuulenpuuskat maan etelä- ja keskiosan syttymisherkillä alueilla ovat pääosin 5–10 metriä sekunnissa.

Avotulta ei saa tehdä varoituksen ollessa voimassa

Jos maastopalovaroitus on voimassa, avotulta ei saa sytyttää. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, josta tuli voi päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin seurauksena. Nuotion lisäksi esimerkiksi kertakäyttögrilli määritellään avotuleksi. Kielto koskee maastopalovaroituksen kaikkia kolmea luokkaa, keltaista, oranssia ja punaista.

Maastopalovaroitukset ovat vuorokausikohtaisia, ja niitä voidaan antaa viisi vuorokautta etukäteen. Suurten ja nopeasti etenevien maastopalojen todennäköisyys kasvaa oranssin ja punaisen tason varoituksissa.

Ilmatieteen laitos antaa maastopalovaroituksen maakuntakohtaisesti, pohjoisessa kuntakohtaisesti. Olosuhteet vaihtelevat kuitenkin paikallisesti paljon, ja tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulen turvallisesta käytöstä ja sammuttamisesta. Maastopaloista suurin osa johtuu ihmistoiminnasta.

"Suuria maastopaloja on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä vähän naapurimaihin verrattuna. Tähän on monia syitä metsänhoidosta lähtien, mutta otollisissa olosuhteissa hyvin suuret palot ovat meilläkin mahdollisia", Bergman sanoo.

Maastopalovaroituksen voimassaolon voi tarkistaa helposti Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ja sääsovelluksen Varoitukset-välilehdeltä.