FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika
5.1.2026 06:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana.
- Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat.
- Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n (FA) hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskausi on kaksivuotinen.
Ritakallion kausi osuu merkittävään poliittiseen saranakohtaan, sillä sen ensimmäistä vuotta värittää eduskuntavaaleihin valmistautuminen ja jälkimmäistä Suomen uuden hallituksen työn käynnistyminen. Ritakallio osoittaa sanansa heikon talouskasvun ongelmia ratkovalle nykyhallitukselle.
”Vaikka vaalit lähestyvät, nykyisen hallituksen olisi toteutettava viipymättä hallitusohjelmastakin löytyvä rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio. Arvion on myös johdettava toimenpiteisiin seuraavan hallituksen aikana: On välttämätöntä tunnistaa ja purkaa sellaisia kansallisia sääntöjä ja käytäntöjä, jotka vaikeuttavat rahoituksen saatavuutta ja tekevät suomalaisesta sääntelystä perusteettomasti tiukempaa kuin verrokkimaissa”, Ritakallio kannustaa.
Rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvioinnissa on tarkasteltava erityisesti sitä, miten kansallinen lisäsääntely vaikuttaa kotitalouksien, yritysten ja maatalouden mahdollisuuksiin saada rahoitusta.
“Vähiin käyvästä vaalikaudesta huolimatta rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä huolella. Tärkeintä on, että saadaan laadukas ja kattava selvitys nykysääntelyn ongelmista. Tältä pohjalta seuraavalla hallituskaudella voidaan jatkaa työtä kasvun rahoittamista hidastavan sääntelyn purkamiseksi”, Ritakallio täydentää.
Ritakallio huomauttaa, että viime aikoina Euroopassa on herätty laajemminkin paisuneen ja monimutkaistuneen finanssisääntelyn luomiin ongelmiin. Tästä hyvän osoituksen tarjoavat muun muassa Euroopan pankkiyhdistyksen (European Banking Federation, EBF) sääntelyn ongelmiin paneutuva Less Is More -keskustelupaperi sekä Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän hiljattain julkistetut suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa.
”Eurooppalaisten ja kansallisten finanssivalvojien tehtäviin tulisi lisätä kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen vakauden ja sijoittajansuojan rinnalle, jotta sääntely tukisi talouskasvua yhtä vahvasti kuin vakautta”, Ritakallio perustelee.
”Ala pystyisi kirittämään taloutta kovempaankin kasvuun, jos sääntely antaisi myöten”
Yritysrahoituksen saatavuus on kaiken kaikkiaan Suomessa hyvällä tasolla, mutta rahoituksen saatavuudessa on katvealueita, jotka näyttävät viime aikoina laajentuneen talouden taantuman pitkittyessä.
”Finanssikriisin jälkeen luodun mittavan pankkisääntelyn vaikutus näkyy paitsi rahoituksen saatavuudessa, myös sen ehdoissa ja kohdentumisessa. Sääntely vaikuttaa yhä vahvemmin siihen, miten pankit voivat rahoittaa talouskasvua”, huomauttaa Ritakallio.
Ritakallio toteaa, että sääntelyn ohella on tärkeää ottaa tarkasteluun mukaan myös pankkivalvonnan rooli.
”Erityisesti Euroopan keskuspankin harjoittama valvonta on hyvin yksityiskohtaista ja läpitunkevaa, välillä se vaikuttaa olevan jopa mikromanageeraamista. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, miten pankit ottavat riskiä ja mihin niiden luotonanto kohdistuu.”
Ritakallio lisää, että rahoituksen saatavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ei tarkoita sääntelyn tai valvonnan keventämistä.
”Nyt ei puhuta mistään rajuista purkutalkoista, vaan sääntelyn selkeyttämisestä, tarkoituksenmukaisemmin toimivan ja hallittavan sääntelykokonaisuuden luomisesta. Finanssiala pystyisi kirittämään taloutta paljon kovempaankin kasvuun, jos sääntely antaisi myöten”, Ritakallio päättää.
Haastattelupyynnöt Timo Ritakalliolle OP Pohjolan viestinnän kautta: 010 252 8719.
Finanssiala ry:n hallitus vuonna 2026
Hallituksen puheenjohtaja:
pääjohtaja Timo Ritakallio, OP Pohjola
Hallituksen varapuheenjohtaja:
henkilöasiakkaista Pohjoismaissa vastaava johtaja Sara Mella, Nordea-konserni
Jäsenet:
toimitusjohtaja Anssi Huhta, Aktia-konserni
maajohtaja ja henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jens Wiklund, Danske Bank
toimitusjohtaja Hanna Hartikainen, Fennia-konserni
toimitusjohtaja Mikko Mursula, Ilmarinen
pääjohtaja Sari Heinonen, LähiTapiola-ryhmä
konsernijohtaja Petri Niemisvirta, Mandatum
toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen, S-Pankki
sijoitusjohtaja Ville Talasmäki, Sampo-konserni
toimitusjohtaja Kai Koskela, Säästöpankkiliitto
toimitusjohtaja Risto Murto, Varma
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaJohtaja, vaikuttaminen
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme