Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut
11.3.2026 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä.
- Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa.
- Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen.
- Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228.
- Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen palvelulupaus sote-palveluihin.
Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyviin yhteiskuntiin. Yhä useampi suomalainen elää useita vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Miten suomalaiset ovat varautuneet eläkkeelle jäämiseen ja pitkään elämään? Tätä ovat selvittäneet Tampereen yliopiston gerontologian professori Anu Siren ja tutkija Sara Sivonen.
Selvityksen mukaan ylivoimainen enemmistö vastaajista (78 %) odottaa tulotasonsa laskevan merkittävästi eläkkeelle siirtyessä, ja reilu neljännes (27 %) kokee taloudellisen niukkuuden tulevaisuudessa ainakin melko todennäköiseksi. Sirenin mukaan ei ole odottamatonta, että suurin osa vastaajista odottaa tulotasonsa laskevan.
”On luonnollista, että ihmiset tiedostavat tulotasonsa laskevan eläkkeelle jäädessään. Huomionarvoista sen sijaan on, miten odotukset taloudellisten resurssien riittämättömyydestä ovat eriytyneet taustatekijöiden mukaan. Erityisesti pienituloisimmat, naiset sekä he, joilla on ollut katkoksia työurallaan, arvioivat todennäköisyyden keskimäärin korkeammaksi.”
Suosituin tapa varautua tulojen pienentymiseen on arkikulutuksen vähentäminen eläkkeellä. Tämän keinon valitsi selvä enemmistö vastaajista (64 %). Vastaajista neljännes kertoi täydentävänsä työeläkettä esimerkiksi sijoitustuloilla ja viidennes vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä saaduilla tuloilla.
”Noin 60–70 prosentilla vastaajista työeläke tullee olemaan se tulo, jonka kanssa eläkkeellä on pärjättävä. Kulutuksen vähentäminen voi olla monesti toimiva strategia. Pelkästään kulutusta vähentämällä ei kuitenkaan voi kuitata vanhuuden mukanaan tuomia kuluja tai sitä, jos tulevaisuudessa yksilön pitäisi vastata enemmän omista hoiva- tai terveydenhuoltokuluistaan.”
Sirenin mukaan elinajan pidentyminen on tapahtunut todella nopeasti Suomessa. Kun valtaosa selvitykseen vastanneista uskoi elävänsä yli kahdeksankymmenvuotiaiksi, todellisuudessa todella monet ikäkohortista elävät yhdeksänkymmenvuotiaiksi ja ylikin. Erityisesti tällaiseen pitkäikäisyyteen ei ole Sirenin mukaan osattu varautua.
”Pitkäikäisyyden yleistymisen lisäksi myös puhe yksilön omasta vanhuuteen varautumisesta on suhteellisen uusi ilmiö. Tässä mielessä ei ole ihme, että ihmiset eivät ole myöskään vanhuuteensa taloudellisesti varautuneet.”
”Halun varautua tulee lähtökohtaisesti aina lähteä mielekkyydestä. Tästä näkökulmasta ratkaisevaa yksilölle on tietää, minkälaiseen tulevaisuuteen edes tulisi varautua: saanko elää vanhaksi ja minkälainen yhteiskunta silloin on.”
Valtiovallan säädettävä julkinen palvelulupaus – se kannustaisi ihmisiä vapaaehtoiseen omaan varautumiseen
Finanssiala ry (FA), joka toimii Tampereen yliopiston selvityksen julkaisukumppanina, on peräänkuuluttanut vuosien ajan julkisen palvelulupauksen määrittelyn tarvetta.
FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mukaan julkinen palvelulupaus tarkoittaa, että kansalaisille kerrotaan selkeästi, miten kattavia ja millä tavoin toteutettuja verovaroin kustannettavia sosiaali- ja terveyspalveluita heillä on oikeus saada ja mitkä palvelut jäävät yksilön omalle vastuulle.
”Tieto verovaroin kustannettavien sote-palveluiden tasosta on edellytys sille, että kansalaiset kokevat mielekkääksi varautua taloudellisesti omiin vanhuuspäiviinsä. Olisi tärkeää, että valtiovalta säätäisi julkisen palvelulupauksen viimeistään seuraavalla vaalikaudella.”
Viidennes varautunut vapaaehtoisella eläkesäästämisellä – nyt motivoiva verokannuste on poistettu
Tampereen yliopiston kyselyssä viidennes (20,3 %) ilmoitti yhdeksi tulonlähteekseen yksityisen vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Vastaajat olivat 53–63-vuotiaita, jotka tulevat saamaan lakisääteisen eläkkeen päälle vielä vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä tuloa. Tulevilla sukupolvilla ei ole samanlaista mahdollisuutta, koska nykyinen hallitus poisti eläkesäästämisen verokannusteen vuoden 2027 alusta alkaen.
”On vaarana, että ilman verokannustinta suomalaisilla ei ole motivaatiota sitoa säästöjään eläkeikään saakka. Nyt tarvitaan kannustimia, joiden avulla ihmiset säästäisivät ja sijoittaisivat nykyistä enemmän nimenomaan vanhuutensa varalle.”
Ahosniemi rohkaisee päättäjiä pohtimaan vakavasti, olisiko vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteet mahdollista palauttaa. ”Ilman kannustimia korkeaan ikään sidottuun säästämiseen on vaikea sitoutua.”
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaYhteyspäällikkö
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittaja on Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta26.2.2026 16:26:27 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun on voittanut Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun toiseksi tuli Ossi Vatén Lahden yhteiskoulun lukiosta. Kolmanneksi sijoittui Aaro Heikkilä Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Hänet palkittiin myös pariväittelyn parhaana. Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu käytiin tammikuun alussa ylioppilaskirjoitusten tapaan samanaikaisesti lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailuun ilmoittautui lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme