Ensimmäisen luokan opettajat hyötyivät kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta arviointipalautteesta
Jyväskylän yliopiston sekä Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet opettajien ja rehtoreiden näkemyksiä heille toimitetusta kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta oppilaspalautteesta. Arviointipalaute sisälsi tietoa kokeiluun osallistuneiden oppilaiden luku- ja laskutaidosta sekä sosioemotionaalisista taidoista ensimmäisellä luokalla. Tulokset esitettiin oppilas- ja luokkatasoisesti suhteessa koko ikäluokkaan. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat opettajat ja rehtorit hyötyivät saamastaan arviointipalautteesta. Lisäksi selvitettiin, missä määrin rehtorit hyödyntävät koulukohtaista koostetietoa tietojohtamisen tukena. Rehtoreiden tiedolla johtamisen käytännöissä olisi raportin mukaan vielä kehitettävää.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa (2021–2024) osa 2016 ja 2017 syntyneistä lapsista osallistui kahden vuoden ajan esiopetukseen. Verrokkiryhmien lapset osallistuivat esiopetukseen totuttuun tapaan yhden vuoden ajan. Kokeilun tavoitteena oli muun muassa selvittää kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksia lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin.
Kokeilun vaikutusten arviointi toteutettiin lasten siirryttyä ensimmäiselle luokalle kouluun. Arviointi koostui oppilaiden digitaalisesti ViLLE-oppimisalustalla suorittamista tehtävistä ja opettajien tekemistä oppilaskohtaisista arvioista. Tästä kokonaisuudesta toimitettiin opettajille ja rehtoreille digitaalinen palaute, joka sisälsi tietoa muun muassa oppilaiden luku- ja laskutaidosta oppilas- ja luokkatasoisesti sekä suhteessa koko ikäluokkaan. Arviointikokonaisuus sisälsi myös oppilaiden itsensä tekemiä arviointitehtäviä itsetunnon osa-alueista, sekä opettajan arvioita oppilaiden sosioemotionaalisista taidoista.
Yli 60 000 oppilaskohtaista palautetta
Tyypillisesti opettajat tai rehtorit eivät saa palautetta tutkimuksista, joihin osallistuvat. Arviointipalaute oli ainutlaatuista myös mittaluokassaan – tutkimuksessa annettiin yli 60 000 oppilaskohtaista palautetta. Turun yliopiston Oppimisanalytiikan tutkimusinstituutissa kehitetyn ViLLE-järjestelmän kautta tämä voitiin tehdä tehokkaasti.
- Palautetta annettiin nopealla syklillä sekä oppilaista että luokista suhteutettuna koko kerättyyn aineistoon. Tieto oli ajantasaista, ja sitä voitiin hyödyntää heti opetuksen kehittämisessä. Olisikin tärkeää, että tulevaisuudessa toimintatapa olisi systemaattisemmin käytössä muissakin tutkimuksissa, sanoo professori Mikko-Jussi Laakso Turun yliopiston Oppimisanalytiikan tutkimusinstituutista.
Palaute vahvisti jo olemassa olevia käsityksiä oppilaiden osaamisesta ja tuen tarpeesta
Tutkimuksessa opettajilta ja rehtoreilta kerättiin tietoa saadun sähköisen oppilaspalautteen hyödynnettävyydestä. Kyselyihin vastasi kaikkiaan 617 opettajaa ja 329 rehtoria. Lisäksi haastateltiin 12 opettajaa ja yhdeksän rehtoria.
Opettajien mukaan palaute vahvisti heidän käsityksiään oppilaittensa suoriutumisesta paljon tai erittäin paljon. Mitä vähemmän opettajalla oli kokemusvuosia ensimmäisen luokan opettajana, sitä enemmän palaute muutti hänen käsitystään oppilaiden yleisestä suoriutumisesta.
Haastatteluissa opettajat kuvasivat hyödyntäneensä palautteesta saamaansa tietoa opetuksensa hienosäätämiseen, ja joissakin tapauksissa palautteesta saatu tieto oli johtanut konkreettisiin muutoksiin opetusjärjestelyissä suhteessa monialaiseen yhteistyöhön. Osa haastatelluista opettajista kuvasi palautteen antaneen lisätietoa esimerkiksi tuen tarpeista.
Projektitutkija Kaisa Harju Turun yliopiston oppimisanalytiikan tutkimusinstituutista ja Jyväskylän yliopistosta uskoo, että digitaalinen arviointipalaute olisi toimiva lisä opettajien arviointimenetelmävalikoimaan, sillä se tarjoaa yksityiskohtaista reflektiotukea heidän tekemilleen havainnoille ja arvioinneille.
- Digitaalista arviointipalautetta voitaisiin hyödyntää jo opettajankoulutuksen vaiheessa opiskelijoiden arviointiosaamisen kehittymistä tukemaan, Harju sanoo.
Tiedolla johtaminen kehityskohteena
Myös rehtorit arvioivat palautteen vahvistaneen jonkin verran tai paljon heidän käsityksiään oppimisen haasteiden arvioinnissa, taitojen kehityksen seurannassa sekä tukitoimien ja koulun sisäisten resurssien jakautumisen arvioinnissa. Mitä kokemattomampia rehtorit olivat, sitä enemmän hekin arvioivat palautteen vaikuttaneen oppilaiden oppimisen haasteiden arviointiin.
Rehtoreiden kyselyssä kartoitettiin myös yleisesti koostetiedon käyttöä koulujen tietojohtamisessa. Se osoittautui vaihtelevaksi, vaikka tietoa olisi saatavillakin.
- Täydennyskoulutukselle aiheesta voisi olla tarvetta, sillä koostetiedon käyttäminen koulujen tietojohtamisessa vaikuttaisi olevan vielä jossain määrin jäsentymätöntä sekä rehtoreiden käsitys tietojohtamisesta kapeahko, raportissa todetaan.
Jyväskylän yliopiston julkaisema raportti Oppilasarvioinnin palaute ja sen hyödyntäminen: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun ensimmäisen luokan oppilasarviointien palaute opettajille ja rehtoreille on kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun osatutkimus. Se on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Jyväskylän yliopiston johtamaa EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee loppuraportin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta toimenpidesuosituksineen alkuvuodesta 2026.
Raportti kokonaisuudessaan:
Lisätietoja:
Professori Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto
milaak@utu.fi
p. 040 5133519
Projektitutkija Kaisa Harju, Jyväskylän yliopisto
kaisa.m.harju@jyu.fi
p. 050 3100355
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Psykologinen joustavuus tukee urheilijoiden hyvinvointia (Ronkainen)5.1.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Kuuden viikon psykologisen joustavuuden harjoittelu voi parantaa urheilijoiden psyykkistä hyvinvointia sekä vähentää stressioireita, selviää PsM Hannaleena Ronkaisen väitöstutkimuksen tuloksista. Ronkainen väittelee psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa perjantaina 16.1.2026.
Haku JYU:n englanninkielisiin ohjelmiin alkaa – uutuutena kansainvälinen it-alan kandiohjelma2.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Kevään 1. yhteishaussa on haettavana 20 kansainvälistä maisteriohjelmaa sekä kaksi kandidaattiohjelmaa Jyväskylän yliopiston kuudesta tiedekunnasta. Haku alkaa 7.1.2026 klo 8.00 ja päättyy 21.1.2026 klo 15.00.
Vuoden 2026 alussa aloittava Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen korkeakoulukonserni on yksi Suomen suurimmista22.12.2025 10:05:52 EET | Tiedote
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto sekä vähemmistöomistajat Jämsän kaupunki ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Poke) allekirjoittivat tänään 22.12.2025 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) osakkeita koskevan osakekauppakirjan. Jyväskylän kaupunki myy 50,6 % ja Jämsän kaupunki sekä Poke kumpikin 5 % ammattikorkeakoulun osakkeista Jyväskylän yliopistolle. Osakekaupan jälkeen Jyväskylän yliopistosta tulee ammattikorkeakoulun pääomistaja 60,6 % omistusosuudella, Jyväskylän kaupungin säilyttäessä 39,4 % omistusosuuden.
Nordea lahjoittaa 50 000 euroa lisää Jyväskylän yliopiston luonnon monimuotoisuustutkimukseen22.12.2025 08:01:00 EET | Tiedote
Nordea ja Jyväskylän yliopisto jatkavat vuoden 2025 aikana aloitettua nelivuotista tutkimusohjelmaa, jossa kehitetään taloudellisesta toiminnasta aiheutuvan luontojalanjäljen arviointimenetelmiä. Vuoden alussa tutkimusohjelmaan lahjoitetun 200 000 euron lisäksi Nordea on nyt vuoden lopussa lisännyt rahoitustaan 50 000 eurolla. Tutkimusyhteistyön tavoitteena on syventää koko yhteiskunnan ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja edistää kestävää siirtymää Pohjoismaissa.
Suomen Akatemialta rahoitusta Jyväskylän yliopistoon kansainväliseen suurteholaskennan tutkimusyhteistyöhön19.12.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusrahoitusta suurteholaskennan kansainväliseen yhteistyöhön. Rahoitusta osoitettiin 12 hankkeelle yhteensä 6,4 miljoona euroa kaudelle 2026–2028. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta, yhteensä noin 960 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme