Hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä
2.1.2026 16:05:40 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Lempäälän Kuokkalankoskella on haastavin hyydetilanne yli 15 vuoteen. Myös muualla jään kertyminen voi aiheuttaa haasteita lähipäivinä. Sen sijaan Kokemäenjoella jääkannen muodostaminen on onnistunut.

Yhteistiedote: Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus
Läntisessä Suomessa vuodenvaihteen kova pakkanen ja tuuli ovat aiheuttaneen haitallista hyydejään kertymistä koskiin. Tämä on aiheuttanut paikoin vedenpintojen nousua, vaikka virtaavat vesimäärät eivät olekaan poikkeuksellisen suuria. Vedenkorkeudet saattavat yhä jatkaa nousua, sillä säätila ei ole hetkeen kääntymässä helpompaan.
Haastavin jäätilanne Lempäälässä
Hyydejään kertyminen on koetellut erityisesti Lempäälässä, jossa Kuokkalankosken vedenkorkeudet ovat nousseet merkittävästi. Tavallista haastavamman tilanteen syynä on luultavasti vuoden lopussa vallinnut tuulinen pakkaskeli, joka hidasti Vanajaveden jäätymistä. Näin veteen ehti muodostua paljon ajelehtivaa jääsohjoa, joka on kulkeutunut virtaavan veden mukana Lempäälään, tarttuen patorakenteisiin ja Kuokkalankosken pohjaan. Kuokkalankosken alueella vedenkorkeus on noussut kevättulvalukemiin ja kyseessä onkin vaikein hyydetilanne sitten tammikuun 2008, jolloin hyydettä kertyi Lempäälässä erityisen paljon.
–Vaikka vedenkorkeuden nousu oli etenkin vuoden vaihtuessa nopeaa, rakennusvahingoilta todennäköisesti vältytään, toteaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen.
Jään seassa oleville laitureille ja veneille vahinkoja voi kuitenkin syntyä.
Kokemäenjoella rauhallista
Kokemäenjoella on toteutettu jäädytysajoa vuodenvaihteessa. Jäädytysajon aikana joen virtaus pienennetään siten, että pinnalle pääsee syntymään jääkansi. Tämä kansi suojaa alapuolista vettä jäähtymiseltä ja vähentää jääsohjon kertymistä veteen. Näin todennäköisyys hyydejään muodostamille padoille pienenee.
Muualla odottava tunnelma
Vaikka tilanne on haastavin Lempäälässä, on myös muilla joilla, kuten Kauvatsanjoella ja Merikarvianjoella Satakunnassa kertynyt vedenpintoja nostavaa hyydettä.
Myöskään pohjoisempana mm. Lapuanjoella ja Ähtävänjoella ei ole toistaiseksi tullut tietoon vahinkoja. Hyydettä on jo jonkin verran muodostunut ja virtaamat ovat vielä vuoden aikaan nähden suhteellisen korkeita. Lähipäivien kylmä sää ja tavallista suuremmat virtaamat lisäävät hyyteen muodostumisen riskiä myös Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien vesistöissä.
Tulevien päivien sää voi aiheuttaa haasteita jokien rannoilla
Tuulisen pakkassään ennustetaan jatkuvan vielä ainakin viikonvaihteeseen. Jokivesistöissä tämä voi tarkoittaa yhä kohoavia vedenpintoja, kun jään kertyminen jatkuu. Mahdollista on myös, että hyyde aiheuttaa haasteita myös sellaisissa paikoissa, joissa talviset tulvat eivät ole tavallisia.
–Esimerkiksi Parkanon ja Kihniön suunnille saattaa veden nousua esiintyä, avaa Niko Nurhonen.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta kehotetaankin omistajia huomioimaan mahdolliset riskit omaisuudelle sekä tarkistamaan keväällä esimerkiksi jokien rannassa olleiden laiturien ja veneiden kunto jäiden aiheuttamien vaurioiden varalta ennen käyttämistä.
Mikäli kiinteistölle aiheutuu akuuttia vaaraa, niin tulee olla yhteydessä pelastuslaitokseen.
Aluehallinnon uudistus tuo muutoksia läntisen Suomen vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa
ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten pohjalta on perustettu uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka aloitti toimintansa 1.1.2026. Elinvoimakeskus hoitaa valtaosan entisten Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten tehtävistä.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosaston muodostavat nykyisten Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen (Kanta-Häme) ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten vesitaloustehtäviä hoitavat viranomaiset. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastossa on kolme yksikköä: eteläinen ja pohjoinen vesistöyksikkö sekä valtakunnallista tehtävää hoitava hydrologia ja vesistörakenteet -yksikkö. Eteläinen yksikkö toimii Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan sekä Kanta-Hämeen maakuntien alueilla ja pohjoinen yksikkö Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan alueilla.
Lisätietoja:
Hyyde ja hyydetulvat (vesi.fi)
Lounais-Suomen elinvoimakeskus:
Juha-Pekka Triipponen, yksikönpäällikkö, Eteläinen vesistöyksikkö , p. 0295 022 953
Niko Nurhonen, vesitalousasiantuntija, p. 0295 036 103 (Pirkanmaa)
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija , p. 0295 025 064 (Kanta-Häme)
Marko Aalto, vesitalousasiantuntija, p. 0295 027 971 (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaa)
SYKE / Tulvakeskus: Harri Myllyniemi, tutkija, p. 0295 251 439
Avainsanat
Elinvoimakeskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueiden elinvoimaa monialaisesti ja yhteistyöllä. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä, tuntevat alueiden tarpeet ja toimivat paikallisesti.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
2,6 miljoner euro utlyses för utvecklingsprojekt inom kommersiellt fiske och vattenbruk, främjande av efterfrågan och fiskeriekonomiska restaureringar23.4.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Inom Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfonden (EHFVF) har tidsbundna utlysningar öppnats för sex åtgärder. Finansiering kan sökas för allmännyttiga utvecklingsprojekt inom kommersiellt fiske, vattenbruk och fiskförädling, för främjande av efterfrågan, för forsknings- och utvecklingsprojekt som gäller miljön och fiskeresurser samt för fiskeriekonomiska restaureringar.
Kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin jaossa rahoitusta 2,6 miljoonaa euroa23.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta avautui määräaikaiset haut kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesihuollon yleissuunnitelma vuoteen 2040 on valmistunut21.4.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Huhtikuussa 2026 valmistunut vesihuollon yleissuunnitelma toimii kahden maakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2026-2040. Suunnitelmassa ehdotettavilla toimilla lisätään ylikunnallisen yhteistyön vaiheittaista syventämistä. Ehdotetuille toimille on laadittu alustavat toteutusaikataulut ja kustannusarviot sekä vastuutahot. Suunnitelma sisältää myös erilliset kuntakohtaiset yhteenvedot.
Vattenståndet i sjöarna i västra Finland ligger lägre än vanligt – risken för torka på sommaren16.4.2026 11:22:32 EEST | Pressmeddelande
Vattenståndet i sjöarna i västra Finland blir sannolikt lägre än normalt nästa sommar, om det inte regnar kraftigare än vanligt under senvåren och försommaren. Snömängden var förra vintern mindre än hälften av genomsnittet och på vårvintern var nederbördsmängden liten.
Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä16.4.2026 11:22:32 EEST | Tiedote
Läntisen Suomen järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskimääräisestä lumimäärästä ja kevättalven sademäärät jäivät vähäisiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme