Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesihuollon yleissuunnitelma vuoteen 2040 on valmistunut
21.4.2026 12:00:00 EEST | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Huhtikuussa 2026 valmistunut vesihuollon yleissuunnitelma toimii kahden maakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2026-2040. Suunnitelmassa ehdotettavilla toimilla lisätään ylikunnallisen yhteistyön vaiheittaista syventämistä. Ehdotetuille toimille on laadittu alustavat toteutusaikataulut ja kustannusarviot sekä vastuutahot. Suunnitelma sisältää myös erilliset kuntakohtaiset yhteenvedot.

Suunnitelma tukee alueen kuntien sekä alueella toimivien lähes 130 vesihuoltolaitoksen tarkempia suunnitelmia ja ratkaisuja, joilla kasvatetaan vesihuoltoalan sopeutumiskykyä, uudistumista ja tulevien muutosten ennakointia. Suunnitelma edistää myös itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategian 2050 suositusten toteutusta.
Laskeva väestöennuste ja teollisuuden tarpeet
Huolimatta laskevasta väestöennusteesta alueen vesihuoltolaitosten on varauduttava veden kulutuksen lisääntymiseen tulevaisuudessa, koska vettä käyttävien teollisuustoimijoiden hankkeita on meneillään sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan kunnissa. Teollisuuslaitosten vedenkulutuksen arviot vaihtelevat suunnitteluvaiheessa huomattavasti. Myös asutuksen talousveden saannin turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa edellyttää uusien vesilähteiden ja/tai yhdysvesijohtojen toteuttamista etenkin eteläisen Kymenlaakson alueella. Kummankin maakunnan alueelle esitetään kuntien ja laitosten yhteistyössä tekemää jatkoselvitystä mahdollisista uusista vesilähteistä ja yhdysvesijohdoista.
Jätevesien viemäröinti ja käsittely
Kouvolassa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Imatralla esitetään yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksiin vastaamiseksi typenpoiston edelleen tehostamistoimia, mikroepäpuhtauksien (mm. lääkejäämät ja mikromuovit) poistoa ja energiatehokkuuden tehostamistoimenpiteitä. Kouvolassa ja Kotkassa energiatehokkuusinvestointeja on jo toteutettu. Lappeenrannan Hyväristönmäen toteutettavassa jätevedenpuhdistamossa direktiivin vaatimukset tullaan huomioimaan jo suunnitteluvaiheessa. Etelä-Karjalan alueen pienemmille jätevedenpuhdistamoille esitetään saneerauksen tai uusimisen vaihtoehtoina tarkemmin tarkasteltaviksi eri siirtoviemärivaihtoehtoja alueen muille puhdistamoille. Osa ehdotetuista siirtoviemäreistä sijoittuisi ehdotettujen yhdysvesijohtojen kanssa samoille alueille, mikä vai-kuttaa hankkeiden taloudellisuuteen.
Vesihuollon organisointimallit tulevaisuudessa
Suunnitelmassa ehdotetaan useita erilaisia vaihtoehtoja kunnalliseen ja ylikunnalliseen organisoitumiseen ja operointiyhteistyöhön. Kymenlaakson alueella Kymen Veden laajentumisella Haminaan, Miehikkälään ja Virolahdelle voitaisiin kattaa maakunnan vesihuollon järjestäminen kahdella yli 50 000 asukaspohjan vesihuoltolaitoksella. Etelä-Karjalassa jo aloitettu Lappeenranta-vetoinen operointimalli nähdään luontevana tapana kehittää vesihuollon järjestämistä Lappeenrannan seutukunnassa laajemmin jatkossakin. Vastaavaa konsessiomallia esitetään myös Imatran seutukuntaan Lappeenrannan tai vaihtoehtoisesti Imatran vetämänä. Vaihtoehtoisena mallina nostetaan esille Etelä-Karjalan maakunnallinen vesihuollon operointi liikelaitoskuntayhtymänä. Yhteistyömallien edistäminen edellyttää eri osapuolten välisiä jatkoselvityksiä ja neuvotteluja.
Vesiosuuskunnille ehdotetaan toimia, joiden tavoitteena on yhdistyminen isompaan kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Yhdistymisen vaihtoehtona tai esivaiheena ehdotetaan kunnallisille laitoksille operointipalveluiden kehittämistä ja tarjoamista vesiosuuskunnille.
Yhteistyötä ja osallistamista
Suunnitelman laatimisesta vastasivat alueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen sekä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen edustajista koostettu työryhmä, joka kokoontui työn aikana kuusi kertaa. Lisäksi järjestettiin maakunnalliset työpajat, joissa osallistettiin maakuntien vesihuoltolaitoksia ja -toimijoita sekä viranomaisia. Suunnitelmaluonnokseen pyydettiin ja saatiin laajalti lausuntoja keväällä 2026. Suunnitelman toteutuksesta vastasi Ramboll Finland Oy. Toimenpiteiden edistämiseksi sovittiin elinvoimakeskuksen koordinoimana järjestettävät seurantaryhmän kokoukset vuosittain.
Lisätietoja antavat:
Kalle Maaranen, p. 0295 029 098
Johtava vesitalousasiantuntija, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, vesihuoltoyksikkö
kalle.maaranen@elinvoimakeskus.fi
Jyri Rautiainen, p. 0500 705 337
Liiketoimintapäällikkö, Ramboll Finland Oy
jyri.rautiainen@ramboll.fi
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnat ja vesihuoltolaitosten johtajat
Elinvoimakeskuksille kuuluvat vesihuoltotehtävät koko Suomessa hoidetaan 1.1.2026 jälkeen valtakunnallisesti keskitettynä tehtävänä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Avainsanat
Kuvat

Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Vattenståndet i sjöarna i västra Finland ligger lägre än vanligt – risken för torka på sommaren16.4.2026 11:22:32 EEST | Pressmeddelande
Vattenståndet i sjöarna i västra Finland blir sannolikt lägre än normalt nästa sommar, om det inte regnar kraftigare än vanligt under senvåren och försommaren. Snömängden var förra vintern mindre än hälften av genomsnittet och på vårvintern var nederbördsmängden liten.
Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä16.4.2026 11:22:32 EEST | Tiedote
Läntisen Suomen järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskimääräisestä lumimäärästä ja kevättalven sademäärät jäivät vähäisiksi.
Valkoposkihanhien kevätmuutto etenee normaalissa aikataulussa16.4.2026 10:49:33 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on tänä vuonna edennyt rauhallisesti ja on nyt ajankohdalle tyypillisessä vaiheessa, vaikka kevät on ollut poikkeuksellisen lämmin.
Nya finansieringsmöjligheter för projekt inom försvarsbranschen – Genomförandet av Ett tryggt Finland -temat inleds 15 april 202613.4.2026 15:47:37 EEST | Pressmeddelande
Finansiering från livskraftscentralen riktas till offentliga aktörer för utveckling av trafikinfrastrukturen samt små och medelstora företag för projekt som främjar dubbla användningsområden. Målet är att stärka uppkomsten av innovationer inom försvarssektorn, produktionens tillväxt och företagens internationalisering samt den militära rörligheten och den nationella försörjningsberedskapen.
Uusia rahoitusmahdollisuuksia puolustusalan hankkeille – Turvallinen Suomi -teeman toteutus käynnistyy 15.4.202613.4.2026 14:50:34 EEST | Tiedote
Elinvoimakeskuksen rahoitusta suunnataan pk-yrityksille kaksikäyttöisyyttä edistäviin hankkeisiin ja julkisille toimijoille liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tavoitteena on vahvistaa puolustussektorin innovaatioiden syntyä, tuotannon kasvua ja yritysten kansainvälistymistä sekä sotilaallista liikkuvuutta ja kansallista huoltovarmuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme