Kennelliiton rekisteriin ilmoitettiin 37 538 koiraa vuonna 2025

Vuonna 2025 Kennelliittoon rekisteröitiin yhteensä 37 538 koiraa, kun rekisteröintejä vuonna 2024 oli 40 355. Rekisteröintien määrä laski seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 2024.

- Koirien rekisteröintimäärät laskevat myös muissa Pohjoismaissa. Suomessa ollaan nyt samoissa luvuissa kuin 2000-luvun alussa. 2010-luvun vaihteessa ja koronavuosina elettiin koirabuumin aikaa, ja nyt tilanne on tasoittumassa, kertoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza.

Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä on kuitenkin edelleen Suomessa kansainvälisesti katsottuna hyvin korkea.

Kaikki kolme suosituinta koirarotua ovat alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan metsästyskoiria

Kymmenen suosituimman rodun listalla ei ole tapahtunut viime vuonna suuria muutoksia. Labradorinnoutaja on ollut vuodesta 2009 alkaen Suomen suosituin koirarotu. Labradorinnoutajia rekisteröitiin viime vuonna 2007. Seuraavaksi eniten rekisteröitiin kultaisianoutajia (1214) ja kolmanneksi eniten jämtlanninpystykorvia (944).

Sekä labradorinnoutaja että kultainennoutaja ovat aina olleet suosittuja perhekoiria. Niiden kanssa harrastetaan myös monipuolisesti erityisesti metsästystä, ja erityisesti labradorinnoutajaa käytetään myös paljon erilaisina avustaja-, virka- ja pelastuskoirina.

Jämtlanninpystykorvan kanssa harrastetaan pääasiassa hirvenmetsästystä. Rotu on ollut useina vuosina mukana kolmen suosituimman koirarodun joukossa.

Karjalankarhukoiran suosio kasvussa, myös muut kotimaiset rodut pitävät hyvin pintansa

Suomen Kennelliiton erityisenä vastuuna on huolehtia yhdessä rotujärjestöjen kanssa viiden suomalaisen koirarodun säilymisestä ja elinvoimasta. Kymmenen suosituimman koirarodun joukossa on kaksi kotimaista rotua, viidenneksi eniten rekisteröidyn suomenlapinkoiran (rekisteröintejä 874) lisäksi kahdeksanneksi suosituimpana suomenajokoira (636). Suomenpystykorva on 12. suosituin rotu (609), karjalankarhukoira 22. suosituin rotu ja lapinporokoira 35. suosituin rotu (rekisteröintejä 292). Karjalankarhukoiran suosio on noussut ilahduttavasti. Kun karjalankarhukoiria rekisteröitiin 355 vuonna 2024, oli rekisteröintejä viime vuonna 425.

- Kotimaiset koirarodut ovat kansallisaarteitamme ja osa kulttuuriperintöämme. On hienoa, että suomalaiset arvostavat näitä rotuja, ja niiden kanssa myös harrastetaan monipuolisesti, kiittää Pirjo Onza.

Viime vuonna Kennelliittoon rekisteröitiin koiria yhteensä 312 koirarodusta tai rotumuunnoksesta. Useissa roduissa rekisteröintimäärät ovat hyvin pieniä, vain muutamia koiria.

Tarkempaa tietoa eri koirarotujen rekisteröinnistä löytyy Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.  Kymmenen suosituimman koirarodun kuvat löytyvät Kennelliiton mediapankista.

Vuoden 2025 rekisteröintitilastot voivat elää vielä jonkin verran tämän vuoden aikana muun muassa tuontikoirien kirjausten ja rekisterisiirtojen myötä.

Jalostukseen käytettävien rotukoirien terveyttä arvioidaan Suomessa tarkkaan 

Kennelliitto yhdessä rotujärjestöjen kanssa seuraa ja edistää koirien terveyttä muun muassa jalostuksen tavoiteohjelmien  perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) avulla. Näin voidaan huolehtia siitä, että jalostukseen käytettävät Kennelliittoon rekisteröidyt koirat täyttävät vaaditut terveyteen vaikuttavat kriteerit.

Yleisimpiä terveystutkimuksia ovat luustotutkimukset, polvi- ja silmätutkimukset. Esimerkiksi labradorinnoutajalta on tutkittava lonkat, kyynärnivelet ja silmät, ennen kuin koiraa voi käyttää jalostukseen. Kennelliiton terveystutkimuksiin kuuluvat myös lyhytkuonoisten rotujen ylähengitystieongelmaa mittaavaa BOAS-testi, DNA-tutkimukset, BAER-kuulotutkimus, sydäntutkimukset sekä syringomyeliatutkimus. Erilaisia geenitutkimuksia on jo 63. Monet näistä ovat rotukohtaisia.

Suuri osa Kennelliittoon rekisteröityjen rotukoirien terveystutkimustuloksista on näkyvillä kaikille avoimessa jalostustietojärjestelmässä. Vuosittain järjestelmään tallennetaan yli 90 000 terveystutkimustulosta. Perusterveystutkimusten lisäksi rotukohtaisia geenitestituloksia on saatu viime vuosina yhä enemmän näkyville järjestelmään.

Roturisteytyksillä monimuotoisuutta ja elinvoimaa koirakantoihin

Suomen Kennelliitto on edelläkävijä roturisteytysten hyödyntämisessä rotukoirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Roturisteytyksissä kaksi eri koirarotua risteytetään suunnitelmallisesti ja valvotusti keskenään. Risteytettävään rotuun etsitään kaivattua terveyttä tai ominaisuuksia niitä sille parhaiten tarjoavalta toiselta rodulta. Jälkeläiset, jotka yhdistetään takaisin alkuperäiseen rotuun, rekisteröidään Kennelliiton roturisteytysrekisteriin. Vuodesta 2023 alkaen toteutetuissa projektissa risteytyskoirat voidaan rekisteröidä viidennestä sukupolvesta lähtien Kennelliiton kantakirjarekisteriin.

Viime vuonna käynnistyi leonberginkoiran kansainvälinen risteytysprojekti. Ensimmäinen pentue syntyi Suomeen kesällä leonberginkoiran ja landseerin yhdistelmästä. Vuonna 2023 alkaneeseen cavalier kingcharlesinspanielin roturisteytysprojektiin syntyi loppuvuodesta 2025 ensimmäinen cavalier pentue kingcharlesinspanielin ja tiibetinterrierin yhdistelmästä. Kooikerhondjen roturisteytysprojektiin syntyi pentue markiesje-yhdistelmästä sekä uutena rotuna projektiin hyväksytystä shetlanninlammaskoirasta.

Pitkään jatkuneessa kromfohrländerin roturisteytysprojektissa on edetty jo neljänteen roturisteytyssukupolveen, ja nämä pennut on hyväksytty viime vuonna Kennelliiton kantakirjarekisteriin.