Työttömyystuen karenssit kiristyvät – Kela voi jatkossa alentaa toimeentulotuen perusosaa karenssin vuoksi
7.1.2026 12:32:07 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi).
Eduskunta on hyväksynyt lait työttömyystuen karenssien kiristyksestä ja toimeentulotuen uudistuksesta. Jatkossa työtön voi saada karenssin jo yhdestä työnhaun tai työllisyyspalveluihin osallistumisen laiminlyönnistä. Lisäksi Kela voi jatkossa alentaa työttömältä toimeentulotuen perusosan määrää karenssin vuoksi.
Eduskunta on hyväksynyt lain työttömyystuen karenssien kiristyksestä ja lain toimeentulotuen uudistuksesta. Lakimuutokset vaikuttavat Kelan ja työttömyyskassojen maksamiin työttömyystukiin sekä Kelan maksamaan toimeentulotukeen.
Karenssi tarkoittaa työttömyystuen menettämistä määräajaksi. Työllisyyspalvelut voi asettaa karenssin tai työssäolovelvoitteen työttömälle, jos tämä laiminlyö velvollisuutensa hakea työtä tai osallistua työvoimapalveluihin sovitusti. Tällainen laiminlyönti on esimerkiksi työllisyyspalveluiden kanssa sovitun ajan käyttämättä jättäminen.
Työllisyyspalvelut ei jatkossakaan aseta karenssia tai työssäolovelvoitetta, jos työttömällä on laiminlyöntiin hyväksyttävä syy.
Karenssi jo ensimmäisestä laiminlyönnistä
Jatkossa työtön voi menettää työttömyystukensa jo yhdestä työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen laiminlyönnistä.
Lakimuutoksen jälkeen työllisyyspalvelut asettaa työttömälle 7 päivän karenssin, jos tämä laiminlyö työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen yhden kerran.
Toisesta laiminlyönnistä työllisyyspalvelut asettaa työttömälle 6 viikon työssäolovelvoitteen. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että työtön saa työttömyystukea vasta, kun hän on täyttänyt työssäolovelvoitteen olemalla töissä tai osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun vähintään 6 viikon ajan.
Laiminlyöntien määrää tarkastellaan jatkossakin vuoden ajalta, ja tarkastelujakso alkaa ensimmäisestä laiminlyönnistä. Karenssien muutos tulee voimaan 1.3.2026.
Tällä hetkellä ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraa työttömälle muistutus. Toisesta laiminlyönnistä seuraa työttömälle 7 päivän karenssi, kolmannesta laiminlyönnistä 14 päivän karenssi ja neljännestä laiminlyönnistä 12 viikon työssäolovelvoite.
Kela voi jatkossa pienentää toimeentulotukea karenssin vuoksi
Jos työtön jää ilman työttömyystukea karenssin tai työssäolovelvoitteen vuoksi, hän voi hakea tarvittaessa esimerkiksi yleistä asumistukea tai toimeentulotukea.
Jatkossa Kela voi kuitenkin pienentää eli alentaa työttömältä toimeentulotuen perusosan määrää karenssin tai työssäolovelvoitteen vuoksi.
Esimerkiksi 7 päivän karenssin kohdalla toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa yhdeltä kuukaudelta 20 %. Jos perusosan alentamisen edellytykset täyttyvät pidempään kuin yhden kuukauden, perusosaa voidaan alentaa seuraavilta kuukausilta 40 %.
Toimeentulotuen perusosan alentamista koskeva muutos tulee voimaan 1.2.2026.
Kela kuulee asiakasta ennen perusosan alentamista
Toimeentulotuen perusosa on laskennallinen summa arjen välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan, puhelinkuluihin, matkakustannuksiin ja vaatteisiin. Näiden perusmenojen lisäksi toimeentulotukea voi saada esimerkiksi vuokraan ja terveydenhuoltomenoihin.
Lue lisää: Mihin menoihin voit saada toimeentulotukea? (kela.fi)
Tällä hetkellä perusosan määrä on yksin asuvalla 587,34 e/kk. Jos perusosaa alennetaan esimerkiksi 40 %, yksin asuvan perusosan määrä on 352,40/kk (11,70 euroa/pv).
– Ennen kuin Kela päättää perusosan alentamisesta, Kela kuulee asiakasta. Asiakkaalle varataan mahdollisuus antaa selvitys niistä syistä, joiden vuoksi alentamista ei tulisi tehdä. Perusosaa ei alenneta, jos alentaminen vaarantaisi asiakkaan välttämättömän toimeentulon tai jos alentaminen olisi muutoin kohtuutonta, kertoo osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Ståhl Kelasta.
Työttömien sosiaaliturvassa ja palveluissa paljon muutoksia
Työttömien tukiin ja palveluihin tehdään parhaillaan suuria muutoksia. Vuoden 2025 alussa työttömien työnhakupalvelut siirtyivät valtiolta kunnille. Vuonna 2026 tulevat voimaan karenssien muutokset, työnhakijan palveluprosessin uudistus, kuntouttavan työtoiminnan uudistus, toimeentulotukilain kokonaisuudistus ja työttömien yleistuki.
– Muutokset lisäävät työtä Kelassa, työllisyyspalveluissa ja hyvinvointialueilla. Toimijoiden niukat resurssit ja kasvava työmäärä haastavat muutosten sujuvaa toimeenpanoa. Uudistusten onnistuminen vaatii viranomaisilta hyvää yhteistyötä, Tomi Ståhl arvioi.
Karenssien ja toimeentulotuen muutokset ovat osa kokonaisuutta, jolla pääministeri Petteri Orpon hallitus uudistaa sosiaaliturvaa kannustavammaksi ja velvoittavammaksi. Uudistukset korostavat työttömän omaa vastuuta hakea aktiivisesti töitä ja osallistua työllistymistä tukeviin palveluihin.
Karenssien muutokset koskevat myös niitä työttömiä, jotka saavat tulevaisuudessa yleistukea työttömyyden perusteella.
Kela – Hallitus esittää toimeentulotukeen uudistusta – Tuen velvoittavuutta halutaan lisätä
Kela – Hallitus esittää uutta yleistukea 1.5.2026 alkaen
Kela – Työllistymistä edistävät palvelut
Työmarkkinatori: Karenssi (tyomarkkinatori.fi)
Työmarkkinatori: Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet (tyomarkkinatori.fi)
TEM: Työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittäminen (tem.fi)
Yhteyshenkilöt
Antti RistimäkiJuristiKela
Puh:020 634 2194antti.an.ristimaki@kela.fiTomi StåhlToimeentulotuen osaamiskeskuksen päällikköKela
Puh:020 634 1286tomi.stahl@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Redan var nionde pojke i lågstadieåldern använder adhd-läkemedel – också tonårsflickor och unga kvinnor framträder i statistiken19.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Användningen av adhd-läkemedel fortsätter att öka, särskilt bland pojkar i lågstadieåldern och bland tonårsflickor och unga kvinnor. År 2025 använde 11 % av pojkarna i lågstadieåldern och 6 % av tonårsflickorna adhd-läkemedel. Ökningen av antalet nya användare av läkemedlen har mattats av inom vissa grupper, men forskarna uppskattar att användningen kommer att fortsätta att öka några år framöver.
ADHD-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika – tilastoissa erottuvat myös teinitytöt ja nuoret naiset19.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). ADHD-lääkkeiden käyttö kasvaa edelleen, etenkin alakouluikäisillä pojilla sekä teinitytöillä ja nuorilla naisilla. Vuonna 2025 lääkkeitä käytti 11 % alakouluikäisistä pojista ja 6 % teinitytöistä. Uusien lääkityksen aloittajien kasvu on taittunut joissakin ryhmissä, mutta tutkijat arvioivat, että vuosittaisen käytön kasvu tulee edelleen jatkumaan muutamia vuosia.
Risken för sjukpension hälften så stor vid ångest jämfört med depression efter lång sjukfrånvaro18.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Även om ångestsyndrom har blivit allt vanligare som grund för sjukdagpenning är risken för sjuk- eller invalidpension enligt FPA:s färska undersökning betydligt mindre vid ångest än vid depression. Ångestsyndrom kan dock vara förknippade med andra risker som fortfarande är dåligt kända.
Työkyvyttömyyseläkeriski puolet pienempi ahdistuneisuudessa kuin masennuksessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen18.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet rajusti sairauspäivärahan perusteena, niihin liittyvä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti pienempi kuin masennuksessa. Muita, vielä heikosti tunnettuja riskejä voi kuitenkin olla.
Läkemedel mot fetma används redan av över 100 000 finländare – antalet fortsätter att öka kraftigt17.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 köpte närmare 108 000 personer läkemedel för behandling av fetma. Ökningen var 43 procent från året innan och förklaras nästan helt av en kraftigt ökad användning av semaglutid som patienterna själva betalar för. Fetma är en långvarig sjukdom som kräver långsiktig och multiprofessionell behandling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme