Vastasyntyneiden suoliston mikrobiperäiset molekyylit voivat vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen riskiin
7.1.2026 11:56:18 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt vahvaa näyttöä siitä, että suolistomikrobien tuottamat yhdisteet voivat ohjata immuunijärjestelmän kehitystä varhaislapsuudessa. Havainnot tuovat uutta tietoa siitä, miten suolistomikrobiston varhainen kehitys voi vaikuttaa autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskiin.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 300 ulostenäytettä 3–36 kuukauden ikäisiltä lapsilta. Kaikilla lapsilla oli geneettinen alttius tyypin 1 diabetekselle, ja osalle heistä kehittyi saarekesoluautovasta-aineita, jotka ovat varhaisimpia sairauden merkkejä. Tutkijat keskittyivät yli sataan mikrobien muokkaamaan sappihappoon. Ne ovat uusi yhdisteluokka, jonka merkitystä on alettu vasta nyt ymmärtämään
Sappihapot muodostuvat maksassa kolesterolista ja vapautuvat suolistoon jokaisen aterian jälkeen auttamaan rasvojen pilkkomista. Lisäksi niillä on tärkeä rooli sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan kontrolloinnissa. Vasta viime vuosina on opittu, että suoliston bakteerit voivat muokata näitä sappihappoja yhdistämällä niihin erilaisia aminohappoja ja muita molekyylejä, muodostaen suuria määriä uusia sappihappoja. Näitä mikrobien muokkaamia yhdisteitä ei ole aiemmin tunnistettu, vaan ne on löydetty vasta viime vuosina.
Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa, miten suolistomikrobien tuottamat sappihapot kehittyvät elämän ensimmäisinä vuosina, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Matej Orešič, joka työskentelee Örebron ja Turun yliopistoissa. Tulokset osoittivat, että lasten kasvaessa maksassa muodostuvien alkuperäisten sappihappoyhdisteiden määrä vähenee, kun taas suolistomikrobien tuottamia muuntuneita sappihappoja kertyy tasaisesti lisää.
Suoliston kemiallinen profiili on yhteydessä diabetesriskin merkkiaineisiin
Useiden sappihappojen tasot erosivat merkittävästi autovasta-aineita kehittäneiden lasten ja niiden välillä, joille niitä ei kehittynyt. Autovasta-aineita saaneilla vauvoilla havaittiin muuttuneita tasoja erityisesti tietyissä mikrobiston tuottamissa sappihapoissa. Tulokset viittaavat epätasapainoon siinä, miten suolistomikrobit tuottavat näitä yhdisteitä.
Tutkijat tunnistivat myös tiettyjä bakteerilajeja, joiden runsaus liittyi vahvasti sappihappoprofiileihin. Tämä sopii yhteen aiemman ja kasvavan näytön kanssa siitä, että sappihapot ovat keskeisiä suolistomikrobiston ja immuunijärjestelmän kypsymiselle varhaisessa lapsuudessa, sanoo akatemiatutkija ja dosentti Santosh Lamichhane Turun yliopistosta.
Kohti diabeteksen ehkäisystrategioita
Tyypin 1 diabetes on immuunivälitteinen sairaus, mikä sai tutkijat selvittämään myös, voivatko uudet sappihapot vaikuttaa ihmisen immuunisoluihin. Laboratoriokokeissa useiden mikrobien muokkaamien sappihappojen havaittiin säätelevän monosyyttien tulehdusviestintää vasteena bakteeriperäiselle lipopolysakkaridille. Osa sappihapoista vaimensi tulehdusta, osa voimisti sitä.
Lisäksi osoitettiin, että nämä sappihapot voivat suoraan vaikuttaa tulehdusta ja immunivastetta säätelevien Th17-solujen ja T-säätelysolujen (Treg) erilaistumiseen.
Havainnot paljastavat uuden ja aiemmin tunnistamattoman mikrobiston ja immuunijärjestelmän välisen viestinnän tason ratkaisevassa kehitysvaiheessa, jossa immuunipuolustus vasta ”oppii toimintaansa”.
–Työmme valottaa, miten hiljattain löydetyt mikrobien muokkaamat sappihapot voivat muokata immuunijärjestelmän kehitystä imeväisiässä, Orešič kertoo.
– Nämä molekyylit muuttuvat iän myötä ja liittyvät tiiviisti tiettyihin suolistomikrobeihin ja ne myös säätelevät suoraan immuunivasteita. Tämä saattaa selittää, miksi häiriöt varhaisessa mikrobitasapainossa liittyvät kohonneeseen autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskiin.
Orešičin mukaan saadut tulokset viittaavat siihen, että mikrobien muodostamien sappihappojen profiileja voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi suurentuneen diabetesriskin varhaisessa tunnistamisessa tai jopa uusien ehkäisevien hoitojen kehittämisessä. Tuore tutkimus on osa INITIALISE-hanketta (Inflammation in human early life; targeting impacts on life-course health), jota Orešič koordinoi. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa-ohjelma ja Suomen Akatemia. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matej OrešičTurun yliopisto, Turun biotiedekeskus
Puh:+358 46 923 3395matej.oresic@utu.fiLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Huono-osaisilla asuinalueilla asuvat odottajat synnyttävät useammin ennenaikaisesti28.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoitti, että asuminen huono-osaisella asuinalueella on merkittävä riskitekijä ennenaikaiselle synnytykselle. Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä lapsen syntymiselle ennenaikaisesti lähes 12 000 synnytyksen tietojen avulla.
Aurinkopaneelit asentavan taloyhtiön kannattaa muodostaa energiayhteisö – voi tuoda merkittävän säästön asukkaiden sähkölaskuun27.4.2026 09:16:04 EEST | Tiedote
Kerrostalon sisäinen energiayhteisö voi tuoda huomattavaa lisäarvoa aurinkovoimalan tuottamalle sähkölle, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus.
Työpaikkojen rakenteet vaikuttavat isien perhevapaisiin oletettua vähemmän24.4.2026 12:11:51 EEST | Tiedote
Työpaikkojen rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat isien perhevapaiden käyttöön vähemmän kuin on oletettu, osoittaa tuore Turun yliopistossa tehty tutkimus. Tutkijoiden mukaan vanhempainvapaiden tasapuolisempaan jakautumiseen tähdättäessä muutoksia on tehtävä lainsäädännön rinnalla myös arkisessa työpaikkakulttuurissa.
Turun yliopiston koordinoima FIND-AI-yhteishanke Oulun yliopiston kanssa rakentaa integroidun, tekoälyä hyödyntävän lääkekehitysketjun – tavoitteena nopeampi ja kustannustehokkaampi lääkekehitys Suomessa23.4.2026 12:30:00 EEST | Tiedote
Tutkimus- ja kehityshanke FIND-AI pyrkii vahvistamaan Suomen lääkekehityskyvykkyyksiä kokoamalla keskeiset lääkekehityksen vaiheet yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on rakentaa korkealaatuinen, kustannustehokas ja nopeutettu lääkekehitysprosessi, joka auttaa lupaavia lääkeaihioita etenemään sujuvammin kohti prekliinisiä ja kliinisiä tutkimuksia.
Biodiversiteettitutkimus tarkastelee kokonaisvaltaista muutosta yhteiskunnassa – uusi julkaisu uudistavasta kehityksestä23.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa aloitti huhtikuun alussa Suomen ensimmäinen biodiversiteettitieteiden laitos. Samaan aikaan tutkijat laativat julkaisun luonnon monimuotoisuuden ja uudistavan kehityksen välisestä suhteesta. Sekä laitoksen perustaminen että uusi julkaisu heijastavat biodiversiteettitutkimuksen kehitystä biologisesta painotuksesta kohti monitieteisempää lähestymistapaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme