Hyytötulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä
7.1.2026 16:35:06 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.
Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus
Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikolla uudelleen kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua.
Elinvoimakeskus muistuttaa, että hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen.
Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella kovien pakkasjaksojen aikana. Kun joki on vielä kokonaan tai osittain ilman jääpeitettä, voi jokivesi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uomassa oleviin kiviin tai rakenteisiin. Jäämassa myös kulkeutuu veden mukana ja täyttää uomia. Näin muodostuva jää voi tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.
Kymijoella vedenkorkeudet nousussa
Kymijoella vedenkorkeudet ovat yhä nousussa hyydön vaikutuksesta. Kymijoen lähtövirtaama Päijänteen Kalkkisista on pidetty pakkasjakson alkaessa mahdollisimman pienenä, jotta jääkannet muodostuisivat jokiosuuksille kattavasti. Jääkannet vähentävät hyydön muodostusta. Jääkansien muodostuttua juoksutusta on hieman lisätty ja virtaama Kymijoen alajuoksulla on noin 240 m3/s.
Hyytö on nostanut vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla Ahviossa noin 90 cm ja Hirvikoskella 70 cm. Lähtötaso on vähäisen virtaaman takia kuitenkin alhainen, joten vielä ei olla varsinaisesti talvitulvatasolla. Hyytö voi nostaa paikallisesti Kymijoen vedenkorkeuksia edelleen, mikäli pakkasjakso jatkuu eikä lauha sää pääse purkamaan hyydetilannetta.
Aluehallinnon uudistus toi muutoksia vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa
ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. ELY-keskusten pohjalta on perustettu uudet elinvoimakeskukset, jotka aloittivat toimintansa 1.1.2026. Vesitalouden tehtävät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastolle.
Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus:
- yksikön päällikkö Varpu Rajala, itäinen vesistöyksikkö (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) p. 0295 024 224
- vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 823
- vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 202
- vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen (Etelä-Savo) p. 0295 024 204
- vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 199
- vesitalousasiantuntija Milla Sallinen (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 162
- johtava vesitalousasiantuntija Lauri Kaisto (Keski-Suomi), p. 0295 024 752
- yksikön päällikkö Matti Vaittinen, eteläinen vesistöyksikkö (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa) p. 0295 029 112
- vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho (Kymijoki) p. 0295 029 270
SYKE/Tulvakeskus:
- Hydrologi Miia Kumpumäki p. 0295 251 131
Avainsanat
Kuvat
Elinvoimakeskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueiden elinvoimaa monialaisesti ja yhteistyöllä. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä, tuntevat alueiden tarpeet ja toimivat paikallisesti.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
2,6 miljoner euro utlyses för utvecklingsprojekt inom kommersiellt fiske och vattenbruk, främjande av efterfrågan och fiskeriekonomiska restaureringar23.4.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Inom Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfonden (EHFVF) har tidsbundna utlysningar öppnats för sex åtgärder. Finansiering kan sökas för allmännyttiga utvecklingsprojekt inom kommersiellt fiske, vattenbruk och fiskförädling, för främjande av efterfrågan, för forsknings- och utvecklingsprojekt som gäller miljön och fiskeresurser samt för fiskeriekonomiska restaureringar.
Kaupallisen kalastuksen ja vesiviljelyn kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin jaossa rahoitusta 2,6 miljoonaa euroa23.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta avautui määräaikaiset haut kuuteen toimenpiteeseen. Haettavana on rahoitusta kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, menekinedistämiseen, ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin.
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vesihuollon yleissuunnitelma vuoteen 2040 on valmistunut21.4.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Huhtikuussa 2026 valmistunut vesihuollon yleissuunnitelma toimii kahden maakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2026-2040. Suunnitelmassa ehdotettavilla toimilla lisätään ylikunnallisen yhteistyön vaiheittaista syventämistä. Ehdotetuille toimille on laadittu alustavat toteutusaikataulut ja kustannusarviot sekä vastuutahot. Suunnitelma sisältää myös erilliset kuntakohtaiset yhteenvedot.
Vattenståndet i sjöarna i västra Finland ligger lägre än vanligt – risken för torka på sommaren16.4.2026 11:22:32 EEST | Pressmeddelande
Vattenståndet i sjöarna i västra Finland blir sannolikt lägre än normalt nästa sommar, om det inte regnar kraftigare än vanligt under senvåren och försommaren. Snömängden var förra vintern mindre än hälften av genomsnittet och på vårvintern var nederbördsmängden liten.
Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä16.4.2026 11:22:32 EEST | Tiedote
Läntisen Suomen järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskimääräisestä lumimäärästä ja kevättalven sademäärät jäivät vähäisiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme